Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Tehokas jäteveden puhdistus vähentää lääkkeiden ympäristökuormitusta

Lääke  Ympäristö   13.07.2020 08:00  TARU VANHALA INGIMAGE

,

Erityisesti haitallisimpien lääkeaineiden esiintyminen tulisi ottaa huomioon puhdistusmenetelmiä valittaessa.

Lääkejäämiä päätyy jäteveteen entistä enemmän. Väestön kasvu ja ikääntyminen kasvattavat lääkkeiden käyttöä, kaupungistuminen puolestaan lisää päästöjen paikallistumista.

Suomen ympäristökeskuksen, LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston laajassa tutkimushankkeessa testattiin lääkejäämien poistamiseen soveltuvia puhdistustekniikoita ja tunnistettiin vesiympäristölle haitallisimpia lääkejäämiä.

Tutkimushankkeessa käsitellyissä jätevesissä haitallisia pitoisuuksia havaittiin erityisesti antibiootti trimetopriimillä ja tulehduskipulääke diklofenaakilla. Myös sieni-infektioiden hoitoon käytettävän klotrimatsolin ja antipsykootti perfenatsiinin ympäristöpitoisuuksien arvioidaan ylittävän Suomessa haitattomat pitoisuudet, vaikka aineita ei ole meillä ympäristöstä mitattu.

– Monille lääkeaineille on vielä huonosti saatavilla analytiikkaa. Ympäristökuormituksen arvioinnissa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota muuntumistuotteisiin, jotka myös voivat olla sellaisenaan toksisia tai palautua ympäristössä takaisin aktiiviseen vaikuttavaan muotoon, kertoo Helsingin yliopiston dosentti, akatemiatutkija Tiina Sikanen.


Panokset päästölähteisiin


Lääkejäämien poistaminen on teknisesti tehokkainta alkuperäisillä päästölähteillä, kuten sairaaloissa, hoitolaitoksissa, kotitalouksissa ja lääketeollisuudessa, missä pitoisuudet ovat suurempia. Kunnallisen puhdistamon jätevedessä, lietteessä ja juomavedessä pitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä. Lääkejäämien poistaminen alkuperäisillä päästölähteillä vähentää myös niiden päätymistä ympäristöön viemärivuotojen, pumppaamoylivuotojen tai ohijuoksutusten yhteydessä.

Jäteveden puhdistustekniikoista lääkejäämien poistamiseen soveltuvat hapetus, kalvosuodatus ja adsorptiomenetelmät. Koronapurkausmenetelmällä tehdyllä hapetuksella valtaosa lääkeaineista saadaan poistettua, mutta jäteveden kokonaisvaltaiseen puhdistukseen kalvosuodatus on lähes ainoa vaihtoehto.

– Kalvosuodatus nanosuodatus- tai käänteisosmoosikalvoilla poistaa lääkejäämien lisäksi myös bakteerit, virukset ja ravinteet, kertoo professori Mika Mänttäri LUT-yliopistosta.

Kustannustehokkainta on yhdistää eri menetelmiä, jolloin saavutetaan hyvä puhdistustulos kohtuullisin kustannuksin. Puhdistusmenetelmää valittaessa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota erityisesti haitallisimpien lääkeaineiden esiintymiseen.

Eri tyyppisille päästölähteille, kuten hoitolaitoksille ja kotitalouksille tehdyt kuormitusarviot auttavat yrityksiä ja päätöksentekijöitä tulevaisuudessa kohdistamaan puhdistusmenetelmiä suoraan päästölähteille. Rakenteilla oleviin kohteisiin, kuten sairaaloihin, on mahdollista tehdä tilavarauksia, jotka tarvittaessa mahdollistaisivat jäteveden esikäsittelyn.

Kaikki keinot käyttöön


Tutkimushankkeen tulokset ja aktiivinen vuorovaikutus ovat lisänneet kuluttajien sekä lääkealan ja terveydenhuollon ammattilaisten ymmärrystä lääkeaineiden ympäristöriskeistä sekä lääkeaineiden päästöjen vähentämisen tarpeesta.

– Lääkeainepäästöjä, niiden ympäristöriskejä ja vähentämiskeinoja kartoittavat tutkimukset edistävät EU:n lääkeainestrategian kansallista toimeenpanoa, kertoo Hankkeen vastuullinen johtaja Tiina Nystén SYKE:sta.

Hän korostaa, että teknisten ratkaisujen rinnalla ympäristökuormitusta on tarpeen vähentää myös muilla ohjauskeinoilla, kuten lainsäädännöllä, suosituksilla ja ohjeistuksilla sekä tiedotuksella lääkejätteen asianmukaisesta käsitellystä ja tarpeettoman lääkinnän vähentämisestä.

Suomen ympäristökeskus, LUT-yliopisto ja Helsingin yliopisto yhteistyökumppaneineen toteuttivat Business Finlandin ja useiden organisaatioiden tuella lähes nelivuotisen EPIC-hankkeen ”Lääkejäämiä sisältävän jäteveden puhdistuksen tehostaminen päästölähteillä ja lääkejätteen tehokkaampi käsittely”. 

Arkisto


Apteekkari: Onko sukupuolella yrittäjyydessä väliä? On, ja siksi siitä pitää yhä puhua, sanoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Anna-Maija Lämsä.
02.11.2016 10:52

02.11.2016 10:52


Apteekissa annetut rokotukset vähentävät painetta terveydenhuollossa
01.11.2016 14:12 ERJA ELO

Influenssarokotus 01.11.2016 14:12 ERJA ELO


Apteekkari: Suomalaisista apteekkareista yli 70 prosenttia on naisia. Arvaatko, kuinka monta naista toimi apteekkarina 120 vuotta sitten? Löydät vastauksen jutusta!
01.11.2016 14:06

01.11.2016 14:06


Professori: Sukupuolten eroista yrittäjyydessä pitää puhua
01.11.2016 14:00 INKERI HALONEN

Tasa-arvo 01.11.2016 14:00 INKERI HALONEN


Apteekkari: Pyysimme kansanedustaja Annika Saarikkoa tutustumaan apteekkien rokotuspalvelusta kertovaan artikkeliimme. Saarikko totesi sen luettuaan mm. näin: "Jutussa kerrotut esimerkit kuvaavat tyypillisiä muutostilanteita, jossa aluksi esiintyy monia ongelmia, kysymyksiä ja vastahankaakin, mutta sittemmin huomataan, että ongelmat on tehty ratkaistaviksi".
01.11.2016 11:49

01.11.2016 11:49


Tuleva peruspalveluministeri: Apteekkien rokotuspalvelusta mallia soteen
31.10.2016 16:00 INKERI HALONEN

Influenssarokotus 31.10.2016 16:00 INKERI HALONEN


Apteekkari: "Tällaista yhteistyötä pitää lisätä ehdottomasti muuallakin. Koko terveydenhuoltoalan pitää katsoa ennakkoluulottomasti tulevaisuutta ja pohtia, miten palvelemme parhaiten asiakkaita."
31.10.2016 09:07

31.10.2016 09:07


Jo tuhansia rokotettu apteekeissa – THL suhtautuu myönteisesti
31.10.2016 08:55 ERJA ELO

Influenssarokotus 31.10.2016 08:55 ERJA ELO


Apteekkari: Verojalanjälki on yksi keino havainnollistaa toimialalta yhteiskunnalle kertyviä verotuloja ja veroluonteisia maksuja. Yksityisten apteekkien osalta verojalanjälki oli viime vuonna yhteensä 363 miljoonaa euroa. Kaikki verot maksetaan Suomeen.
28.10.2016 10:36

28.10.2016 10:36


Apteekkari: "Lääkeala on erittäin säädeltyä, onhan loppupeleissä kyse ihmishengistä. Tätä monikulmioista kehikkoa on tarkasteltava kokonaisuutena: kun yhtä palasta liikutetaan, sen vaikutukset koko asetelmaan ovat erittäin suuret," toteaa Kauppalehti pääkirjoituksessaan.
28.10.2016 09:35

28.10.2016 09:35