Ylijohtaja Varhila: Uskon sote-uudistuksen pääsevän nyt maaliin

Sote-uudistukseen liittyvä lainvalmistelu on pitänyt ylijohtaja Kirsi Varhilan kiireisenä. Uudistuksen yhteyedssä punnitaan myös apteekkijärjestelmän toimivuus.

Viime hallituskauden lopulla sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila oli toiveikas. Vuosia jatkunut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusprosessi oli jo lähellä maaliviivaa. Eteneminen kuitenkin pysähtyi maaliskuussa 2015 kuin seinään.

Perustuslakivaliokunta edellytti sote-järjestämislakiin laajoja muutoksia, joita lainvalmistelijat eivät ehtineet saada valmiiksi ennen hallituksen vaihtumista.

Sipilän hallitus hylkäsi sote-suunnitelmat, ja ministeriön virkamieskunta alkoi muokata lakipykäliä uusien poliittisten linjausten mukaisiksi – jälleen kerran.

Nyt järjestämislain valmistelu on taas loppusuoralla.

– Uskon että tällä kertaa maaliin päästään. Läpimeno voi kaatua ainoastaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, Varhila sanoo.

Uuden sote-järjestelmän pitäisi käynnistyä vuoden 2019 alusta. Sen on tarkoitus vahvistaa palveluja, sujuvoittaa hoitopolkuja, lyhentää jonoja ja turvata palvelujen saanti yhdenvertaisesti koko maassa.

Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille, joita tulee olemaan 18. Palvelujen tuottamisesta kilpailevat julkinen ja yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto.

Nykyisessä palvelujärjestelmässä vahva julkinen puoli muodostaa pohjan, jota yksityinen puoli täydentää. Uudessa mallissa kaikki palvelutuotanto on yhtiöitetty, jolloin julkinen ja yksityinen ovat samalla viivalla.

Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan. Laaja ympärivuorokautinen päivystys keskitetään 12 maakuntaan, joista viidessä on yliopistosairaala ja seitsemässä suuri keskussairaala.

Lopuissa maakunnissa säilyy ympäri vuorokauden päivystävä sairaala, mutta ei kaikkia erikoisalojen palveluja.

Lapsi suoraan korvalääkärille

Potilaan valinnanvapaus laajenee huomattavasti nykyisestä, jos lausuntokierroksella oleva valinnanvapauslainsäädäntö hyväksytään.

Potilas sitoutuu vuodeksi kerrallaan hankkimaan sosiaali- ja terveyspalvelunsa tietyltä palveluntuottajalta, joka voi olla esimerkiksi maakunnan omistama yhtiö, yksityinen lääkäritalo tai järjestö.

Valinnanvapaus koskee aluksi peruspalveluja, jotka vastaavat nykyisiä terveyskeskuspalveluja. Myöhemmin vapaus laajenee soveltuvilta osin erityistason palveluihin.

– Silloin korvasärystä kärsivän lapsen voi viedä suoraan sote-keskuksen korvalääkärin vastaanotolle, Varhila havainnollistaa.

Asiakas maksaa joka paikassa saman käyntimaksun. Maakunta korvaa palveluntuottajalle kiinteän vuosihinnan riippumatta siitä, käykö asiakas siellä yhden vai kymmenen kertaa. Yksityiset toimijat päättävät itse, haluavatko ne lähteä valinnanvapausmarkkinoille kilpailemaan asiakkaista.

Suuret yksityiset lääkäritalot ovat erittäin kiinnostuneita.

– Ne ovat vahvistaneet asemiaan yrityskaupoilla ja valmiina, kun valinnanvapauslainsäädäntö tulee voimaan. Enemmän olen huolissani siitä, miten julkinen puoli saadaan yhtiöitettyä, Varhila sanoo.

Sekä julkisella että yksityisellä puolella on kehitteillä perinteisten palvelujen rinnalle uusia palvelumuotoja. Tulossa on ajasta ja paikasta riippumatonta digitaalista neuvontaa ja virtuaalista etälääkäripalvelua, kiertäviä rokotusbusseja sekä neuvolapalvelujen kotikäyntejä.

Lääkkeitä pitää saada yölläkin

Sote-uudistuksen yhteydessä tullaan tarkastelemaan myös lääkehuollon kokonaisuutta ja apteekkien asemaa.

– Tästä ei ole epäilystäkään, muutospaine on nyt suuri. Apteekkareiden täytyy itse tunnistaa apteekkijärjestelmään kohdistuvat haasteet ja pohtia ratkaisuja erittäin aktiivisesti. Apteekkariliitto tuli omilla ehdotuksillaan ulos syksyllä, ja hyvä niin, mutta riittävätkö ne. Itse olisin kaivannut jotain raflaavampaa, Varhila sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi sen, että vain suurimmilla paikkakunnilla saa apteekkipalveluja öisin. Apteekkien yöpäivystyksille olisi tarvetta myös maakuntien yhteispäivystysten lähellä, sillä vain harva potilas saa päivystyksestä mukaansa aloituspakkauksen.

– Voin hyvin kuvitella, että apteekin pito yöaikaan ei ole tuottoisaa, mutta lääkkeiden saatavuus nousee varmasti keskusteluun, kun päättäjät miettivät potilaan hoitoketjua kokonaisuutena.

Julkisuudessa on esitetty apteekkijärjestelmään suuria muutoksia. Varhila ei ehdotuksille lämpene.

Apteekkien määräsääntelyn vapauttaminen saattaisi pienentää apteekkien kokoa, jolloin lääkevalikoima supistuisi ja lääkkeiden toimitusvarmuus huononisi. Itsehoitolääkkeiden myynnin salliminen apteekkien ulkopuolella saattaisi lisätä lääkkeiden kokonaiskäyttöä.

– Nämä ovat vaikeita kysymyksiä. Pitää myös pohtia, minkälaisen määrän apteekkeja viisimiljoonainen kansa voi elättää, hän lisää.

Varhila kehottaa apteekkeja miettimään vakavasti myös tuotevalikoimaansa. Hän on huomannut kosmetiikan ja erilaisten hyvinvointituotteiden tarjonnan lisääntyneen.

– Olen ollut ja olen edelleen nykyjärjestelmän kannattaja, mutta valikoima laittaa miettimään, minkä varjolla myydään mitäkin. Jos nykyapteekista tulee kauppa, miksei kaupasta voi tulla apteekki?

Portinvartijaa ei tarvita

Apteekkariliiton tavoitteena on, että avohuollon apteekit saisivat olla sote-järjestelmässä muun terveydenhuollon mukana parantamassa lääkehoidon onnistumista, edistämässä terveyttä ja tuottamassa kustannussäästöjä.

Apteekit voisivat toimia nykyistä vahvemmin terveydenhuollon ensipisteinä arvioimassa, voiko potilas hoitaa vaivansa elintapamuutoksilla tai itsehoitolääkkeillä vai tarvitseeko hän lääkärin apua.

Kirsi Varhila arvostaa apteekkien neuvontatyötä, mutta ei usko apteekkien saavan roolia terveydenhuollon ”portinvartijoina”.

– Ihmisille tulee erittäin laaja vapaus palveluntuottajan valinnassa. On hyvin vaikea kuvitella, että säädettäisiin tämän tyylistä portinvartijuutta mihinkään.

Varhila on huomannut, että apteekit ovat ryhdistäytyneet neuvontatyössä sen jälkeen, kun apteekkijärjestelmää alettiin haastaa voimakkaasti viime vuonna.

– Neuvontaa ja ohjausta tulee pyytämättä ja kysymättä, kuten pitääkin! Kun apteekit onnistuvat tässä roolissaan hyvin, asiakkaat käyttävät palveluja mielellään.

Apteekit osaksi järkevää lääkehoitoa

Kirsi Varhila näkee apteekkien roolin tärkeänä potilaiden kokonaishoidon kannalta tulevaisuudessakin.

– Apteekki linkittyy montaa kautta potilaan sote-palveluketjuun. Farmasian ammattilaisten asiantuntijuus tulee olemaan erittäin tärkeä omahoidon yleistyessä.

Tavoitteena on, että suomalaiset alkavat syöttää Kanta-palveluiden omatietovarantoon tietoja tekemistään terveysmittauksista ja käyttämistään itsehoitolääkkeistä. Näin esimerkiksi kokonaislääkitys on paremmin tiedossa.

Rationaalisen lääkehoidon edistäminen on kirjattu hankkeeksi pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä toimiva ohjausryhmä julkaisee väliraportin tammi–helmikuun vaihteessa ja loppuraportin vuoden lopussa.

Työryhmissä keskustellaan muun muassa tarpeettomien lääkeostojen ja lääkehävikin vähentämisestä. Rationaalisen lääkehoidon uskotaan tuovan merkittäviä säästöjä yhteiskunnan ja potilaiden maksamiin lääkekustannuksiin.

– Tähän mennessä lääkealalta on pitänyt löytää nopeita säästöjä lyhytnäköisesti höyläperiaatteella. Nyt meillä on mahdollisuus arvioida kokonaisuutta ja tehdä järjellisiä pitkän aikavälin suunnitelmia, Kirsi Varhila kiittelee.

Apteekkariliitto on ehdottanut yhtenä rationaalisen lääkehoidon toimenpiteenä, että kunnat kustantaisivat lääkehoidon arviointeja tietyin kriteerein, esimerkiksi paljon lääkkeitä käyttäville.

Varhila kehuu vanhustenhuollossa toteutettuja hankkeita, joissa on saatu karsittua turhia tai haitallisia lääkkeitä.

– Nämä ovat loistavia esimerkkejä siitä, miten eri alojen asiantuntijoiden osaaminen yhdistyy asiakkaan parhaaksi. Arvioinneista on selvästi hyötyä potilaiden hyvinvoinnille ja taloudellisesti, mutta niitä on vaikea tuoda osaksi soten palvelukokonaisuutta. Kuka arvioinnin rahoittaa ja miten?

Soittakaa muutosjohtajille!

Sote-lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan heinäkuussa. Silloin maakunnissa käynnistyvät väliaikaishallinnot, jotka ryhtyvät valmistelemaan maakuntahallintoa.

Maakuntavaalit pidetään tammikuussa 2018, presidentinvaalien yhteydessä. Uudet maakuntavaltuustot aloittavat maaliskuussa.

– Vuosi 2018 tulee olemaan erittäin hektistä suunnitteluvaihetta, jossa linjataan maakuntien palvelustrategiat ja palveluverkot. Tähän työhön apteekkien on hyvä päästä mukaan, Varhila neuvoo.

Hän kannustaa apteekkareita ottamaan pikaisesti yhteyttä alueidensa maakunta- ja sote-muutosjohtajiin.

– Heille kannattaa kertoa apteekin tarjoamista palveluista ja ehdottaa yhteistyötä. Farmasian ammattilaisten asiantuntijuuden esiin nostaminen auttaa päättäjiä hahmottamaan alueen apteekkiverkoston mahdollisuuksia, Varhila uskoo.