Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista

STM:N TOIMEKSIANNOSTA on hiljattain valmistunut kaksi lääkepoliittista asiakirjaa. Helmikuussa julkaistun Lääkepolitiikka 2020:n valmisteluun osallistui 32 organisaatiota. Tuloksena oli viisi päätavoitetta, 49 toimenpiteen luettelo ja joukko alatavoitteita. Näin saatiin sitä, mitä haluttiin: maltillinen ohjelma, johon kaikki saivat puumerkkinsä. Tekemistä riittää ainakin kymmeneksi vuodeksi.

Lääkepolitiikan ytimenä on päätavoite, jonka mukaan lääkehuolto on osa terveyspalvelujärjestelmää.

Lääkepolitiikka 2020:n käytetyimpiä tahtotiloja ovat ”kehitetään”, ”edistetään”, ”lisätään” ja ”tuetaan”. Muutama asia luvataan saada myös valmiiksi: sähköinen resepti ”otetaan käyttöön”, tavoitteena kaikkien lääkemääräysten toimittaminen sähköisesti. Edelleen luvataan, että lääkehoidon kokonaisarvioinnin sisällöstä ja tarpeesta ”luodaan” ohjeistus sekä määritellään eri ammattiryhmien tehtävät tässä arvioinnissa. Toivottavasti nämä tarpeeseen tulevat aikaansaannokset eivät jää kehittämisen, edistämisen ja lisäämisen jalkoihin.

EU:n lääkepolitiikka ei mahtunut Suomen lääkepolitiikan agendalle. EU:hun vaikuttamisen suunta tai painopiste olisi pitänyt linjata kansallisella tasolla edes yhdessä 49 toimenpiteestä. Pienikin maa voi vaikuttaa EU:ssa, mutta tavoitteen puuttuessa vähäiset voimavarat hajoavat marginaaliin.

Toissa viikolla uutisoitiin apteekkitoiminnan kehittämisraportista, joka sisältää monia tärkeitä ehdotuksia. Valitettavasti pääasiassa, eli apteekkien talousrakenteiden muutoksissa, ei päästy eteenpäin, vaan asiat siirtyivät vaalien jälkeiseen jatkovalmisteluun. Kustannustehokkuuden etsiminen on aina paikallaan.

Apteekkien lääkepoliittisen roolin ja taloudellisen ansaintamallin välillä on aukko, joka pitää täyttää. Apteekin yhteiskunnallista palvelutehtävää on rahoitettava nykyistä enemmän palveluun sidottavalla maksulla. Tästä näyttää vallitsevan laaja yksimielisyys. Uudelta hallitukselta odotetaan nopeita päätöksiä.

Samaan aikaan Päivittäistavarakauppa ry ajaa lääkemyynnin liberalisointia seuraavaan hallitusohjelmaan. Tavoitteena on itsehoitolääkkeiden siirto ruokakauppoihin ja laajempikin apteekkialan sääntelyn purku, kuten apteekkilupien huutokauppaaminen. Päättäjille pitää nyt kertoa sekin, että tällaisilla tempuilla menetettäisiin ”yhdessä yössä” valtion lääkepoliittinen ohjaus apteekkipalveluissa. Kaupan keskusliikkeitä, kansainvälisiä apteekkiketjuja tai pääomasijoittajia ei saada liberalisoinnin jälkeen lääkepolitiikan asialle, vaikka mikä olisi.

Hannes Wahlroos

Kirjoittaja on farmasian tohtori, jolla on kokemusta Suomen ja EU:n lääkepolitiikasta.