Voisivatko apteekin ammattilaiset antaa koronarokotteita?
Koronavirus 22.06.2020 10:01 HANNA HYVÄRINEN INGIMAGE
Apteekkariliiton ehdotuksen mukaan apteekit voisivat toimia virallisina pandemiarokotuspisteinä. Tarvittava osaaminen varmistettaisiin täydennyskoulutuksella.
Monissa maissa apteekit antavat muun muassa kausi-influenssarokotuksia.
Suomen Apteekkariliitto ehdottaa, että apteekkien ammattilaiset koulutetaan rokottamaan covid-19-tautia vastaan.
Liitossa nähdään, että kun rokote covid-19-tautiin aikanaan tulee saataville, Suomessa on edessä ennennäkemätön tarve massarokotusten toteuttamiseen. Jotta massarokotukset saadaan toteutettua sujuvasti ja nopeasti, on liiton mielestä järkevää hyödyntää rokottamiseen lisäkoulutuksen saaneita apteekin farmaseutteja ja proviisoreita.
Monissa maissa näin jo toimitaan. Esimerkiksi terveydenhuollon ammattilainen, joka antoi ensimmäisen koronavirusrokotteen vapaaehtoiselle koehenkilölle osana kliinistä rokotetutkimusta Yhdysvaltain Seattlessa, oli farmaseutti.
Sikainfluenssan aikaan vuosina 2009–2012 noin 10 prosenttia aikuisten pandemiarokotuksista annettiin Yhdysvalloissa apteekeissa. Nykyään yksi neljästä yhdysvaltalaisesta aikuisesta saa kausi-influenssarokotuksensa apteekista.
Myös useat tutkimukset ja suositukset tukevat apteekkirokotusten tärkeyttä osana varautumissuunnitelmaa ja pandemian vastaisia toimia.
– Kaikkialla, missä apteekkirokotukset on otettu käyttöön, esimerkiksi influenssarokotusten rokotuskattavuus on noussut, sanoo Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.
Apteekkien laaja verkosto lisää kapasiteettia
Apteekkariliiton mukaan farmaseuttien ja proviisoreiden kouluttaminen rokottamiseen parantaisi rokotuskattavuutta ja vähentäisi aikaa, joka kuluu tavoitellun rokotuskattavuuden saavuttamiseen.
– Apteekkien maankattava verkosto ja pitkät aukioloajat olisivat merkittävä lisä Suomen rokotuskapasiteettiin, Sandler sanoo.
Samalla hyödynnettäisiin entistä paremmin jo olemassa olevia terveydenhuollon henkilöstö- ja osaamisresursseja sekä turvattaisiin rokottavan terveydenhuollon henkilökunnan riittävyyttä ja terveydenhuollon toimintakykyä pandemian aikana.
Käytetyin ja lähin terveyspalvelu
Sosiaali- ja terveysministeriö on jo aiemmin selvittänyt rokotustoiminnan kehittämistä. Ministeriön työryhmän vuonna 2019 julkaistussa loppuraportissa aikuisten rokotusten tehostamiseksi esitetään perusterveydenhuollon voimavarojen vahvistamista siten, että rokotusajan saa viiveettä, ja että terveydenhuollon toimintayksiköt tarjoavat nykyistä joustavampia mahdollisuuksia ottaa rokotus.
Apteekki on Suomessa käytetyin ja usein myös lähin terveyspalvelu. Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee kaikkiaan yli 5 000 farmaseuttia ja proviisoria.
– Apteekit sijaitsevat usein asiointireittien varrella. Laajat aukioajat, myös viikonloppuisin, helpottavat käynnin suunnittelua, Sandler sanoo.
Suomalaiset myös tutkitusti luottavat apteekkien henkilökuntaan ja ovat yleisesti tyytyväisiä apteekkeihin.
Mielipiteitä ja odotuksia apteekin rokotuspalvelusta selvitettiin kyselytutkimuksella vuonna 2017. Tärkeimmät syyt ottaa rokotus apteekissa olivat palvelun hyvä sijainti ja asioinnin helppous terveysasemaan verrattuna. Kaikki vastaajat (n=155) pitivät apteekin tarjoamaa rokotuspalvelua erittäin hyödyllisenä (85 %) tai hyödyllisenä (15 %).
Merkille pantavaa on, että apteekissa ensimmäistä kertaa rokotuksen saaneista yli kolmannes ilmoitti ottaneensa influenssarokotteen tuolloin ensimmäistä kertaa.
Osaaminen varmistetaan koulutuksella
Apteekkariliiton ehdotuksen mukaan apteekit voisivat toimia virallisina pandemiarokotuspisteinä, joissa kansalaiset voisivat ottaa rokotteen turvallisesti, vaivattomasti ja maksuttomasti ilman reseptiä. Rokotukseen soveltuva tila löytyy käytännössä kaikista apteekeista.
Apteekissa rokotteen antavan farmasian ammattilaisten osaaminen varmistettaisiin täydennyskoulutuksella, joista on useita kansainvälisiä esimerkkejä. Koulutus suunniteltaisiin vastaamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määrittelyä siitä, mitä rokottajan tulee osata ja minkälainen osaaminen tulee varmistaa, mukaan lukien kaikki tiedot ja käytännön rokotustaidot, joiden avulla rokottaja pystyy toteuttamaan rokotuksia asianmukaisesti ja turvallisesti.
Tieto apteekissa annetuista rokotteista voitaisiin tallentaa suoraan Kanta-järjestelmän Potilastiedon arkistoon. Tietojen siirtyminen ja tallentuminen THL:n valtakunnalliseen rokotusrekisteriin mahdollistettaisiin ja sovittaisiin valtakunnallisesti.
Apteekkirokotusten mahdollistaminen vaatii Suomessa muutoksia lainsäädäntöön, joten toimeen pitäisi ryhtyä pikaisesti, jotta rokottautuminen saataisiin nopeasti käyntiin, kun toimiva rokote lopulta saadaan markkinoille.
Monivitamiinit eivät lykkää tai aikaista kuolemaa
|
Monen unilääkkeen tehosta puolet lumevaikutusta
|
Lääkekorvaustyöryhmä julkistaa ehdotuksensa
|
Menestyksekästä vuotta 2013!
|
Uusi lääkejätesopimusmalli helpottaa yhteistyötä
|
Lääkkeiden alv nousee, lääkekatto alenee
|
Apteekkariliitto: eResepti vaatii vielä hiomista
|
Detemirinsuliinin korvattavuus jatkuu
|
Potilas voi ilmoittaa lääkehaitasta suoraan Fimealle
|
Pandemrix-korvaukset osittain valtiolta
|
Sydämellistä joulua
|
Antibiootit tehottomia yskän hoidossa
|
Nalmefeeni saamassa myyntiluvan
|
Lääkkeiden vakuutukset avoimiksi
|
Mission Impossible
|
Medifonin jakelu laajenee
|
Levemirin korvattavuus uhkaa päättyä
|
Kanta.fi uudistui
|
Kalsium ei kalkkeuta valtimoita
|
Jatkoa korvattavuuksille
|
Kymmenet lääkkeet menettävät korvattavuutensa
|
Mika Vidgrénistä muotokuva
|
Annosjakelun puolestapuhuja
|
Potilastietojärjestelmät haastavat eReseptin
|
Korvattavien lääkkeiden määrä vähenee
|
Lakiesitys pakottaa reseptit sähköisiksi
|
Unkari palautti sääntelyn
|
Suun kuivuus voi johtua lääkityksestä
|
Juha Nuutilalle kunniamerkki
|
Uutta masennuksen hoitoon
|