Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Viljatuotteiden laatu vaikuttaa rasvakudokseen geenitasolla

24.02.2010 10:01 ISTOCKPHOTO

Ruisleivän terveellisyys on todistettu nyt myös geenitasolla.

Ruokavalion laadulliset muutokset saattavat olla uskottua merkityksellisempiä metabolisen oireyhtymän (MBO) ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä, osoittaa tuore tutkimus.

Täysjyväviljatuotteiden ja ravintokuidun on aiemminkin tiedetty vähentävän riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen. Vasta nyt täysjyväviljatuotteiden vaikutusmekanismeja on pystytty tutkimaan geenitasolla.

Petteri Kallio selvitti Itä-Suomen yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa kahden erilaisen, runsaasti täysjyväviljaa sisältävän ruokavalion pitkäaikaisvaikutuksia sokeriaineenvaihduntaan, insuliinineritykseen sekä rasvakudoksen geenien ilmentymiseen.

Tutkimukseen osallistui henkilöitä, joilla oli MBO:n piirteitä eli keskivartalolihavuutta, kohonnutta verenpainetta sekä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen söi ruisleipää ja pastatuotteita, sekä toinen kaura-vehnäleipää ja perunatuotteita 12 viikon ajan. Ruokavaliot eivät eronneet toisistaan muulla tavalla.

Ruisleipää ja pastaa syöneen ryhmän ensivaiheen insuliinieritys parani. Kaura-vehnäleipää ja perunaa sisältävä ruokavalio puolestaan lisäsi aineenvaihdunnan häiriöihin liittyvien geenien ilmentymistä rasvakudoksessa.

Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että pitkällä aikavälillä ruokavalion viljatuotteiden laatu vaikuttaa geenien ilmentymiseen rasvakudoksessa. Rasvakudoksessa havaitut muutokset voivat ennakoida tapahtumia koko elimistössä.

Yli neljänneksellä suomalaisesta aikuisväestöstä on MBO. Tämä riskitekijöiden kasauma on todettavissa valtaosalla jo kauan ennen diabeteksen puhkeamista. (EE)