Venäläisiä lääketehtaita pyrkii Itä-Suomeen
30.08.2013 15:55 ELIAS / TOPI KAIRENIUS
Dissoluutiolaite näyttää kuinka lääke vapautuu kapselista elimistössä.Toimitusjohtaja Julia Wolkoffin mukaan laboratoriohankinnat Suomesta sujuivat hyvin, mutta tuotantolaitteiden suorat tilaukset muualta Euroopasta eivät.
Ensimmäinen venäläinen lääketehdas on saanut toimiluvan Suomessa.
Lappeenrannassa toimiva Cytomed Oy suoriutui Fimean tarkastuksesta kesäkuussa ja pääsi 22.8. päivätylle kotimaisten lääketehtaiden listalle.
Yhtiö saa nyt käyttää valmistuksessa vaikuttavia aineita ja voi jatkaa prosessien validointia ja koneiden kvalifiointia. Varsinainen tuotanto alkaa ensi vuoden keväänä. Cytomed valmistaa aluksi kapselimuotoista influenssalääke Cytovir-3:a Venäjän markkinoille.
Väärennöksiä vilisevällä Venäjällä EU:n alkuperätodistus lisää uskottavuutta. Venäjällä on myös pyrkimys ottaa samat valmistussertifikaatit käyttöön kuin EU-alueella, ja Suomesta hankittu kokemus ja osaaminen helpottavat EU-GMP:n (Good Manufacturing Practice) vientiä kotimaahan.
Cytomedin lisäksi kymmenkunta muuta yhtiötä pyrkii Suomeen. Pikatestejä valmistavalla moskovalaisella XEMA:lla on jo laboratorio ja varasto Vainikkalassa, ja pietarilainen Biopharmos etsii paikkaa lääkekasveja viljelevälle laitokselle, joka tuottaisi raaka-aineita venäläisille lääkeyhtiöille.
Nopea junayhteys mahdollistaa vaikka päivittäisen työssäkäynnin Pietarista Lappeenrantaan. Suomessa on tarjolla myös vakaa toimintaympäristö, sähköä ja vettä ilman kalliita varajärjestelyjä. Lisäksi Lappeenrannan Teknillinen yliopisto ja sen Erotustekniikan keskus tekevät tutkimustyötä lääkeaineiden erottamiseksi sekä hajottamiseksi, mikä tehostaa varsinkin jätevesien käsittelyä.
Suurin haaste on värvätä alan työvoimaa vanhalle paperipaikkakunnalle, jossa lääketeollisuutta ei ennestään ole.
– Proviisoreita kyllä löytyy täältäkin apteekeista, mutta valitettavasti se ei riitä, pitäisi olla myös lääketeollisuuden kokemusta. Kun aloitetaan nollasta, koko henkilökunnan täytyy olla ammattilaisia. Tulevaisuudessa voimme itsekin kouluttaa, sanoo Cytomedin toimitusjohtaja Julia Wolkoff.
OLLI-PEKKA TIAINEN
Aiheesta lisää 30.8. ilmestyneessä Apteekkarilehdessä.
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|