Uudet lääkkeet eivät ole juuri parantaneet epilepsian lääkehoidon tuloksia
Lääkehoito 11.04.2018 09:40 UUTISPALVELU DUODECIM INGIMAGE
Lääkehoidoista hyötymättömien osuus on pysynyt samana, vaikka markkinoille on tullut monia uusia lääkkeitä.
Epilepsian hoitoon on viime vuosikymmeninä saatu paljon uusia lääkkeitä, mutta lääkehoidot eivät tästä huolimatta ole tehokkaampia kuin takavuosina.
Tuoreen tutkimuksen perusteella noin kolmannes uusista potilaista ei saa lääkkeistä riittävää apua.
Tutkijat tekivät havaintonsa seuraamalla 1 800 hiljattain diagnoosin saanutta epilepsiapotilasta, joilla oli aloitettu epilepsialääkitys. Potilaita oli kaikkia hoidettu samassa hoitoyksikössä vuosina 1982–2012.
Lääkkeiden katsottiin tehoavan, jos potilas oli niiden avulla välttynyt epilepsiakohtauksilta vähintään vuoden ajan. Tällaisia oli 64 prosenttia osallistujista.
Valtaosa lääkkeistä hyötyvistä potilaista oli löytänyt sopivan lääkkeen ensimmäisellä tai toisella kokeilulla. He myös useimmiten pärjäsivät yhdellä lääkkeellä.
Jos ensimmäinen tai toinenkaan lääkekokeilu ei ollut tuottanut toivottua tulosta, myöskään myöhemmät lääkevaihtoehdot eivät usein tepsineet.
Lääkehoidoista hyötymättömien osuus pysynyt yhtä suurena uusista lääkkeistä huolimatta
Sama tutkijaryhmä selvitti epilepsialääkitysten tehoa jo aiemmassa tutkimuksessaan, ja siinäkään noin kolmannes potilaista ei saanut lääkkeistä toivottua apua.
Luku on siis pysynyt samana, vaikka ensimmäisen tutkimuksen jälkeen markkinoille on tullut monia uusia lääkkeitä.
Havainnot viittaavatkin siihen, etteivät uudet lääkkeet ole parantaneet potilaiden tilannetta ainakaan, jos mittarina käytetään epilepsiakohtauksia. Havainnot on silti hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.
Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät.
Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta.
Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä.
Kehon tulehdustila yhdistää masennusta ja sydänsairauksia
|
Uusien apteekkien perustaminen Espooseen etenee
|
Apteekki on lähin terveyspalvelu
|
Sääntelyllä ohjataan lääkealan kokonaistaloutta
|
Apteekkiala päivitti eettiset ohjeensa
|
Lääkekorvaukset karkaavat käsistä
|
Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa
|
Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti
|
Risikko: Apteekkitoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Tyypin 2 diabeetikoilla diagnosoidaan vakavampia rintasyöpiä
|
Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja
|
Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
|
Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
|
Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Taksin hinta ja apteekit
|
Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy
|
Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!
|
Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"
|
Hoivakodin lähiapteekki onkin kaukoapteekki
|
Fimean apteekeilta perimät maksut säilymässä ennallaan
|
Valinnanvapaus tänään: hoito yksityisellä, lasku julkiselle
|
Reseptilääkkeet halpenivat, taksimatkat kallistuivat
|
Itkin liikutuksesta, sitten kiukusta
|
Apteekit toimialoista vastuullisimpia
|
Liberalisointi on vähentänyt apteekkien työntekijöitä
|
Kalevauva-kampanjasta lukion oppimateriaalia
|
Seinät eivät hoida – eivätkä neuvo
|
Kolmella terveystekijällä saa yhdeksän tervettä vuotta
|