Tutkimus kertoo - näin sähköinen resepti on muuttanut työnkuvia apteekeissa
sähköinen resepti 15.06.2016 08:41 INKERI HALONEN KATJA LÖSÖNEN
Sähköisen reseptin käyttöönotto on tuonut muutoksia apteekkihenkilöstön työnkuviin Suomessa, käy ilmi äskettäin julkaistusta Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.
Apteekkareille suunnatussa kyselytutkimuksessa 74 prosenttia vastaajista koki, että erityisesti apteekkien teknisen henkilöstön työ on muuttunut.
Teknisen henkilöstön reseptien käsittely on vähentynyt huomattavasti, sillä heillä ei ole oikeutta sähköisten reseptitietojen katseluun.
Apteekkareista lähes puolet ilmoitti, että sähköinen resepti on vaikuttanut myös farmaseuttisen henkilöstön työhön.
Farmaseuteilla ja proviisoreilla reseptien käsittely on lisääntynyt. Joka viides apteekkari kuitenkin arvioi, että reseptien käsittely on nopeutunut ja sujuvoitunut sähköisen reseptin käyttöönoton myötä.
E-resepti on vaatinut laite- ja kalustehankintoja
Apteekkareista 61 prosenttia oli tehnyt kalusteisiin ja laitteisiin liittyviä investointeja sähköisen reseptin käyttöönoton vuoksi.
Yleisimmin apteekkarit olivat uusineet ja hankkineet lisää tietokoneita ja atk-laitteita.
Osassa apteekeista oli tehty myös kalustehankintoja, kuten uusittu työtasoja ja reseptin toimituspisteitä.
44 prosenttia apteekkareista arvioi sähköisen reseptin vaikuttaneen myös heidän omaan ajankäyttöönsä.
41 prosenttia kertoi, että sähköinen resepti on nopeuttanut reseptin toimitusta.
Noin joka viides arvioi reseptin käsittelyn lisääntyneen ja lähes yhtä moni piti järjestelmän käyttöönottoa työläänä.
Vaikutus henkilökunnan määrään vähäinen
Vaikka sähköisen reseptin käyttöönotto oli muuttanut työnkuvia apteekissa, valtaosa eli 72 prosenttia apteekkareista arvioi, ettei se ole vaikuttanut apteekin henkilökunnan määrään.
Apteekkareista 28 prosenttia ilmoitti sähköisen reseptin vaikuttaneen henkilökunnan määrään: näissä apteekeissa joka kolmannessa teknistä henkilökuntaa oli vähennetty ja lähes yhtä monessa farmaseuttista henkilökuntaa palkattu lisää.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena syksyllä 2014. Kyselyn sai 191 ja siihen vastasi 155 apteekkaria, joten vastausprosentti oli 81. Kyselyyn osallistetut poimittiin satunnaisotannalla Suomen Apteekkariliiton jäsenrekisteristä.
Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella meneillään olevaa kolmivuotista tutkimusprojektia, jossa arvioidaan sähköisen reseptin käyttöönoton vaikutuksia lääkkeen määräämiseen, toimittamiseen ja lääkitysturvallisuuteen Suomessa. Tutkimusta rahoittaa Kela.
Kehon tulehdustila yhdistää masennusta ja sydänsairauksia
|
Uusien apteekkien perustaminen Espooseen etenee
|
Apteekki on lähin terveyspalvelu
|
Sääntelyllä ohjataan lääkealan kokonaistaloutta
|
Apteekkiala päivitti eettiset ohjeensa
|
Lääkekorvaukset karkaavat käsistä
|
Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa
|
Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti
|
Risikko: Apteekkitoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Tyypin 2 diabeetikoilla diagnosoidaan vakavampia rintasyöpiä
|
Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja
|
Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
|
Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
|
Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Taksin hinta ja apteekit
|
Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy
|
Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!
|
Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"
|
Hoivakodin lähiapteekki onkin kaukoapteekki
|
Fimean apteekeilta perimät maksut säilymässä ennallaan
|
Valinnanvapaus tänään: hoito yksityisellä, lasku julkiselle
|
Reseptilääkkeet halpenivat, taksimatkat kallistuivat
|
Itkin liikutuksesta, sitten kiukusta
|
Apteekit toimialoista vastuullisimpia
|
Liberalisointi on vähentänyt apteekkien työntekijöitä
|
Kalevauva-kampanjasta lukion oppimateriaalia
|
Seinät eivät hoida – eivätkä neuvo
|
Kolmella terveystekijällä saa yhdeksän tervettä vuotta
|