Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Tutkija: Kosmetiikkayliherkkyydet yleistyvät Suomessa

kosmetiikka   22.12.2017 09:04  ERJA ELO Linda Tuomisto

Väitöstyötään tekevä Päivi Kousa työskenteli aiemmin Helsingin Allergia- ja astmayhdistyksen kosmetiikkavastaavana.

Suomalaisista arviolta joka kymmenes on allerginen joillekin kosmetiikan raaka-aineelle ja tuoksuallergikkoja on jopa 40 prosenttia väestöstä.

– Kosmetiikkayliherkkyydet ovat yleistyneet, mutta se korreloi täysin käytettävän kosmetiikkamäärän kanssa, toteaa farmaseutin, estenomin sekä kemian ja biologian opettajan koulutuksen hankkinut väitöskirjatutkija Päivi Kousa Helsingin yliopistosta.

Yliherkkyys on yksi syy luonnonkosmetiikan suosion kasvuun.

Perinteisessä eli synteettisessä kosmetiikassa voidaan käyttää esimerkiksi parabeeneja ja formaldehydiä parantamaan tuotteiden säilyvyyttä, ftalaatteja tuomaan tuoksua ja silikonijohdannaisia luomaan miellyttävää koostumusta vaikkapa hiustenhoitoaineisiin.

Kaikki nämä aineet ovat luonnonkosmetiikassa kiellettyjä, sillä ne voivat aiheuttaa herkistymistä ja esimerkiksi parabeeneillä saattaa olla pitkän aikavälin vaikutuksia hormonitoimintaan.

Ärsyttävyys vaihtelee jopa vuodenajan mukaan

Kousa ei halua tehdä tarkkaa listaa siitä, mitä kosmetiikan raaka-aineita tulisi etukäteen vältellä, koska eri aineet sopivat eri ihmisille ja tuotteen ärsyttävyys vaihtelee esimerkiksi ihon kuivuuden, ilmastoinnin tai vuodenajan mukaan samallakin henkilöllä.

Yliherkkyyttä juuri tietylle tuotteelle on hankalaa tunnistaa, koska kosmetiikassa käytetään tuhansia raaka-aineita.

– Varsinaisen kosmetiikka-allergian puhkeaminen tarvitsee aina altistuksen ja jopa vuosia jatkuneen käytön, kertoo Kousa, joka työskenteli aiemmin seitsemän vuotta Helsingin Allergia- ja astmayhdistyksen kosmetiikka-asiantuntijana.

Hajusteet ja hiusvärit ärsyttävät

Kaikkein yleisin kosmetiikan aiheuttama allergia on hajusteallergiasta johtuva kosketusallergia. EU on määritellyt 26 erityisen allergisoivaa hajustetta, jotka on mainittava INCI-nimillä tuotteiden ainesosalistoissa.

Toiseksi useimmin kosmetiikassa ärsyttävät säilöntäaineet, kuten formaldehydin vapauttajat ja metyylikloori-isotiatsolinoni. Kolmas yleinen allergisoiva tuoteryhmä ovat hiusvärit.

Kosmetiikkaan on viime vuosina liittynyt välttelytrendejä, jotka ovat johtuneet esimerkiksi alumiinin, parabeenin ja silikonin käyttöön liittyvistä kohuista.

Jotkut kosmetiikalle herkistyneet ovat kokeneet saavansa apua luonnonkosmetiikasta, jossa ei käytetä tavallisimpia allergisoivia apu- tai säilöntäaineita.

Lyhyt INCI-lista ei takaa sopivuutta

Kousa huomauttaa, että luonnonkosmetiikkaan kuuluu sekalaisia tuotteita.

– Mukana on allergisille sopivia tuotteita, jotka eivät esimerkiksi tuoksu millekään, mutta luonnonkosmetiikkaan kuuluu myös tuotteita, joissa on käytetty hajusteita allergisoivia kasveja, kuten mykerökukkaisia.

Kosmetiikkaa markkinoidaan usein lyhyillä INCI-listoilla, mutta pelkästä raaka-aineiden määrästä ei Kousan mukaan voida päätellä vielä mitään tuotteiden sopivuudesta. Siihen vaikuttaa esimerkiksi se, mitä ja minkä verran tuotteessa on herkistävää ainetta.

Kousa näkee, että luonnonkosmetiikka on vakiinnuttamassa paikkaansa myös Suomessa, vaikka ei olekaan trendi apteekeissa.

Allergisoivien säilöntäaineiden käyttöä saatetaan tulevaisuudessa rajoittaa tai jopa kieltää, joten teollisuudessa on suuri tarve korvata synteettisiä säilöntäaineita – mielellään luonnosta peräisin olevilla yhdisteillä.


Rivi poikineen
01.07.2010 07:05

01.07.2010 07:05


Toimitusjohtajasta apteekkariksi
01.07.2010 06:13

01.07.2010 06:13


Ravintolisissä jälleen lääkeaineita
29.06.2010 14:38

29.06.2010 14:38


Lääkkeiden arvonlisävero nousee
29.06.2010 08:11

29.06.2010 08:11


Rinnakkaislääkkeille oma sivusto
28.06.2010 09:42

28.06.2010 09:42


Kokonaislääkityksen arvioinnissa puutteita
24.06.2010 09:11

24.06.2010 09:11


Ei käy kateeksi
24.06.2010 08:36

24.06.2010 08:36


Turusta virtuaalista apteekkipalvelua
24.06.2010 08:30

24.06.2010 08:30


Aldara-valmiste menetti korvattavuuden
23.06.2010 13:27

23.06.2010 13:27


Hälsokoll-palvelu hyvin markkinoille
23.06.2010 09:02

23.06.2010 09:02


Suvi-Anne Siimes EFPIA:n komiteaan
22.06.2010 16:08

22.06.2010 16:08


Viisi uutta erityiskorvattavaa
18.06.2010 13:24

18.06.2010 13:24


Salkku aukesi myös Apteekkiverkottomille
18.06.2010 13:15

18.06.2010 13:15


Punkkirokote tarpeen Baltiassa
18.06.2010 09:03

18.06.2010 09:03


Toimiva terveyskeskus
17.06.2010 22:50

17.06.2010 22:50


Apteekkien tietosuojat syynissä
17.06.2010 15:06

17.06.2010 15:06


EMA: Rotavirusrokotteiden käyttörajoitukset tarpeettomia
16.06.2010 09:16

16.06.2010 09:16


Markku Knuutilasta apteekkineuvos
14.06.2010 12:57

Arvonimet 14.06.2010 12:57


Siirtoapteekkien historia ainutlaatuisena kirjana
11.06.2010 12:35

11.06.2010 12:35


Lääkelain muutokset etenivät eduskuntaan
11.06.2010 12:30

11.06.2010 12:30


Avoin Kela
11.06.2010 10:09

11.06.2010 10:09


Työ torppaa futisfaniutta
11.06.2010 07:17

11.06.2010 07:17


Sydäntauti- ja diabetesriski selviävät entistä paremmin
09.06.2010 10:23

09.06.2010 10:23


”Työpaikan tuki oli tärkeää”
08.06.2010 12:05

08.06.2010 12:05


D-vitamiini unohtuu pienokaisilta
07.06.2010 08:20

07.06.2010 08:20


Apoteksamariten vastaa ketjujen haasteeseen
04.06.2010 10:24

04.06.2010 10:24


Kiitoksen paikka
04.06.2010 10:15

04.06.2010 10:15


Verkostosta voimaa
04.06.2010 10:03

04.06.2010 10:03


Murahduksia Otso apteekista
04.06.2010 08:06

04.06.2010 08:06


Pyöreitä vuosia
04.06.2010 08:04

04.06.2010 08:04