Tuore selvitys: Suomalaiset kannattavat apteekkisääntelyä
Apteekkijärjestelmä 28.03.2018 13:00 ERKKI KOSTIAINEN KATJA LÖSÖNEN
Valtaosa suomalaisista pitää tärkeänä, että apteekit ovat kotimaisessa omistuksessa ja että apteekin omistaa terveydenhuollon ammattilainen, proviisori.
Neljä viidestä suomalaisesta (82 %) pitää erittäin tai melko tärkeänä sitä, että apteekit ovat kotimaisessa omistuksessa.
Lähes yhtä moni (79 %) pitää erittäin tai melko tärkeänä sitä, että apteekin omistaja on terveydenhuollon ammattilainen, proviisori, ilmenee Suomalaisten apteekkiasiointi 2018 –tutkimuksesta*.
Lähes kaikille (95 %) suomalaisille on erittäin tai melko tärkeää, että lääkemyynnistä perittävät verot maksetaan Suomeen.
Apteekkien sijainnin sääntelyä eli sitä, että viranomainen ohjaa apteekkien sijoittumista niin, että apteekkeja on myös harvaanasutuilla seuduilla, pitää tärkeänä yhdeksän kymmenestä (89 %).
– Lääkeyrityksistä ja –tukkukaupoista riippumaton proviisoriomistus yhdistää ammatillisen ja taloudellisen vastuun apteekista ja varmistaa parhaiten sen, että apteekkitoimintaa ohjaavat ensisijaisesti terveydenhuollolliset eivätkä elinkeinopoliittiset tavoitteet. Se varmistaa myös lääkemyynnin verojen maksun Suomeen, muistuttaa toimitusjohtaja Merja Hirvonen Apteekkariliitosta.
Apteekin omistajalta vaaditaan proviisorin koulutus Suomen lisäksi myös kymmenessä EU-maassa, esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa.
Faktatietoa Pohjoismaiden ja Viron apteekkiuudistuksista
Suomessa on parin viime vuoden aikana käyty vilkasta keskustelua apteekkisääntelystä. Keskustelussa viitataan usein muihin Pohjoismaihin, kuten Ruotsiin ja Norjaan, joissa apteekkien perustamista ja omistamista on vapautettu 2000-luvulla.
Virossa palataan apteekkien proviisoriomistukseen vuonna 2020.
Apteekkariliitto selvitti Pohjoismaissa ja Virossa toteutettujen apteekkiuudistusten syitä ja seurauksia ja kokosi ne Apteekkiuudistukset Pohjoismaissa ja Virossa –julkaisuksi.
*Suomalaisten apteekkiasiointi 2018 –tutkimuksen toteutti Apteekkariliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy internetpaneelissaan 16.–18. tammikuuta ja siihen vastasi yli 1 100 iältään 18–70-vuotiasta mannersuomalaista. Tutkimusotos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan 18–70-vuotiasta väestöä. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on enimmillään 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kehon tulehdustila yhdistää masennusta ja sydänsairauksia
|
Uusien apteekkien perustaminen Espooseen etenee
|
Apteekki on lähin terveyspalvelu
|
Sääntelyllä ohjataan lääkealan kokonaistaloutta
|
Apteekkiala päivitti eettiset ohjeensa
|
Lääkekorvaukset karkaavat käsistä
|
Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa
|
Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti
|
Risikko: Apteekkitoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Tyypin 2 diabeetikoilla diagnosoidaan vakavampia rintasyöpiä
|
Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja
|
Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
|
Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
|
Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Taksin hinta ja apteekit
|
Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy
|
Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!
|
Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"
|
Hoivakodin lähiapteekki onkin kaukoapteekki
|
Fimean apteekeilta perimät maksut säilymässä ennallaan
|
Valinnanvapaus tänään: hoito yksityisellä, lasku julkiselle
|
Reseptilääkkeet halpenivat, taksimatkat kallistuivat
|
Itkin liikutuksesta, sitten kiukusta
|
Apteekit toimialoista vastuullisimpia
|
Liberalisointi on vähentänyt apteekkien työntekijöitä
|
Kalevauva-kampanjasta lukion oppimateriaalia
|
Seinät eivät hoida – eivätkä neuvo
|
Kolmella terveystekijällä saa yhdeksän tervettä vuotta
|