Tuoliin sidottu nousi takaisin kävelemään
Lääkitys kuntoon 09.04.2015 11:39 JOHANNA RÄISÄNEN ISTOCKPHOTO
LHKA-arvio tehtiin 56-vuotiaalle miehelle, joka kärsi traumaattisista aivovammoista sekä vaikeista käytöshäiriöistä, rauhattomuudesta ja aggressiivisuudesta.
Tapasin miehen terveyskeskuksen vuodeosastolla lääkärin ja sairaanhoitajan kierrolla. Hän istui iäkkäille tarkoitetussa erikoistuolissa tuskaisen oloisena ja touhusi lakkaamatta.
Mies oli voimakas, mutta jalat eivät kantaneet. Hänet oli putoamisvaaran vuoksi sidottu tuoliin. Voimakkaan liikkumistarpeen vuoksi tuoli oli pitänyt sitoa käytävän kaiteeseen. Ajoittain näköharhat aiheuttivat suurta levottomuutta.
Yli puolen vuoden osastojakson aikana mies oli käyttäytynyt päivittäin hankalasti, rikkonut paikkoja ja ollut henkilökuntaa kohtaan aggressiivinen. Hoitopaikaksi oli kokeiltu tuloksetta myös tehostettua palveluasumista.
Ratkaisu
Potilaan lääkitys arvioitiin moniammatillisesti osastokierrolla potilaan vieressä. Kyseessä ei siis ollut täysin määritelmän mukainen lääkehoidon kokonaisarviointi. Paikalla olivat potilaan lisäksi hoitaja, lääkäri ja farmasian ammattilainen.
Potilaan käytösoireita oli yritetty saada kuriin useilla lääkkeillä. Tuloksetta oli kokeiltu suuriannoksisia bentsodiatsepiineja, ensimmäisen polven psykoosilääkitystä sekä muistilääkkeistä rivastigmiinia ja memantiinia.
Tarvittaessa oli jouduttu käyttämään lihakseen pistettävää ensimmäisen polven psykoosilääkettä.
Käytössä olevat lääkkeet eivät aiheuttaneet yhteisvaikutusriskiä, ja munuaisten toiminnan kannalta lääkitys ja annokset olivat sopivat.
Haittavaikutusriski oli sen sijaan suurentunut, sillä käytössä oli useita lääkkeitä, jotka voivat aiheuttaa antikolinergisiä haittoja (esim. ummetus, virtsavaivat ja muistihäiriöt) ja sedaatiota eli väsymystä.
Antikolinergisyyden riskin aiheutti psykoosilääke olantsapiini ja sedatiivisuusriskin aiheuttivat epilepsialääke okskarbatsepiini, rauhoittava lääke loratsepaami ja psykoosilääke olantsapiini.
Epilepsialääke okskarbatsepiini oli potilaalla käytösoireiden takia. Epileptisiä oireita hänellä ei ollut todettu. Koska apua käytösoireisiin ei saatu ja lääkkeen haittavaikutuksena voi ilmetä agitaatiota eli ahdistuneisuutta, johon liittyy voimakasta motorista levottomuutta sekä sekavuustiloja, päätettiin lääke lopettaa asteittain.
Koska harhaisuus ja aggressiivisuus olivat voimakkaita, olantsapiiniannos päätettiin puolestaan nostaa maksimiin, vaikka lääke voi aiheuttaa ortostatismia eli pystyasentoon nousemiseen liittyvää huimausta.
Muuhun lääkehoitoon ei kohdistunut erityisiä muutostarpeita eikä niihin tarkoituksella puututtu.
Seuranta
Lääkemuutosten jälkeen kävelykyky parani pikkuhiljaa niin, että potilas karkaili vikkelästi osastolta. Harhaisuus ja aggressiivisuus vähenivät huomattavasti, ja fyysinen vointi pysyi tasaisena, joten potilaan olo koheni ja hänen hoitamisensa helpottui.
Potilaan tilanteessa tehtiin yhtä aikaa muutos kahteen lääkkeeseen. Samalla kului aikaa vammautumistapahtumasta, mikä saattoi myös vaikuttaa potilaan vointiin. Tarkkaa syytä potilaan tilan huomattavaan paranemiseen on siis vaikea määritellä. Olennaista kuitenkin on, että sekä fyysinen että psyykkinen olotila paranivat.
Potilaalle järjestyi jatkohoitopaikka noin 10 kuukauden osastojakson jälkeen palvelutalosta, missä potilaan hoito onnistuu nyt hyvin.
***
LÄÄKITYSKORTTI
ENNEN ARVIOTA |
MUUTOS |
|
SÄÄNNÖLLISESTI | ANNOS | ANNOS |
Trileptal 300 mg | 2 x 2 | Lopetettiin |
Olanzapin 10 mg | 1 x 2 | Nostettiin 1 + 2 |
Lorazepam 1 mg | 2 x 2 | Ei muutosta |
Emconcor 5 mg | 1 x 1 | " |
Kalcipos-D | 1 x 2 | " |
Pegorion |
0,5-1 x 1 |
" |
TARVITTAESSA | ANNOS | ANNOS |
Panadol 1 g | ||
Serenase inj. 5 mg/ml | 2,5 mg x 1 | Lopetettiin |
Lorazepam 1 mg | 0,5-1 tabl. ylimäär. | Ei muutosta |
Arvion teki proviisori Johanna Räisänen moniammatillisessa tiimissä Itä-Savon sairaanhoitopiirissä.
Osallistu keskusteluun
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Kivut ja harhat vähenivät lääkitysmuutoksilla
|
Arvioinnilla parempi sitoutuminen lääkehoitoon
|
Sokerit balanssiin insuliinin oikealla annostelurytmillä
|
Rutiinitarkastuksessa karsiutui kaksi lääkettä
|
Ei kipulääkettä kipeään vatsaan
|
Ikämiehen vatsavaivat katosivat
|
Lääkemuutokset piristivät vanhusta
|
Uniongelmien hoito vaatii kärsivällisyyttä
|
Lääkkeiden karsinta palautti elämänilon
|
Lääkevaihto piristi muistisairaan
|
Lääkitysremontti kaatui kiireeseen
|
Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
|
Murskaus loppui, vointi parani
|
Unilääkkeen jättäminen rauhoitti yöunet
|
LHKA pian leikkauksen jälkeen - kivut ja lääkkeet vähenivät
|
Lääkehoidon kokonaisarviointi palautti miehen liikkumaan
|
Lääkehoidon kokonaisarviointi paljasti miehen henkeä uhanneen annosteluvirheen
|
Farmaseuttinen arviointi kevensi pitkäaikaista lääkekuormaa
|
Yhteistyö osoitti voimansa – vanhus virkosi jumppaamaan
|
Arviointi karsi vanhan miehen lääkkeitä rajusti
|
Olemattoman vaivan lääkitseminen heikensi rouvan vointia
|
Lääkityksen arviointi paljasti – väärä annosteluajankohta lisäsi lääkitystä
|
Lääkelistan puolittaminen auttoi - rouvan vointi koheni
|
Lääkitysarvionti paljasti - osa lääkkeistä jäi ottamatta yhden lääkkeen takia
|
Iäkkäille sopimattomien lääkkeiden käyttö lisää terveyspalvelujen tarvetta
|
Lääkityksen karsiminen vähensi miehen kipuja
|
Lohduton vanhus psyykenlääkkeiden vankina
|
Lääkityksen arviointi tuli liian myöhään
|
Iän karttuminen edellyttää muutoksia itsehoitoon
|