Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Tuntematon lahjoittaja

12.02.2010 08:37

- erja_210x180.jpg Puoli miljardia on mukavan pyöreä luku. Samalla se on niin valtava, ettei ihmisjärki kykene sitä hahmottamaan.

Leikitäänpä ajatuksella, että tuntematon lahjoittaja antaisi Suomen terveydenhuollolle joka vuosi puoli miljardia euroa. Mitä kaikkea rahoilla hankittaisiin? Lahjoitus olisi huomattava siihen nähden, että vuonna 2007 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 14,7 miljardia euroa.

Ostettaisiinko rahoilla rokotteita kansalliseen rokotusohjelmaan? Mielenterveyspalveluita nuorille? Lisää lääkäreitä kuntien terveysasemille? Vanhainkoteihin tarpeeksi vaippoja ja ehkä muutama hoitajakin silittämään harmaita hiuksia?

Apteekkien ilmaiset neuvontapalvelut säästävät terveysmenoja 565 000 000 euron edestä joka vuosi. Rahaa kilahtaa valtion kassaan joka kerta, kun asiakas kysyy neuvoa apteekista sen sijaan, että hän varaisi ajan lääkärilleen. Apteekit tekevät hienoa, mutta ilmaista, työtä myös diabetes-, astma- ja sydänohjelmissa sekä tupakasta vieroituksessa.

Apteekkiverkoston supistuminen olisi todellinen uhka toimivalle lääkejakelulle. Itsehoitolääkkeiden siirtyminen S- ja K-ryhmien myyntikanaviin ei pelastaisi lähikauppoja, vaan asiakkaat hurauttaisivat autoillaan niiden ohi taajamien reunoille megamarketteihin.

Kuinkahan pian terveyskeskuksen ajanvaraus ruuhkautuu, jos kylän ainoa apteekki lopettaa kannattamattomana?

Erja Elo

Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimittaja

Osallistu keskusteluun

Kommentit

Pikku Hoo 12.02.2010 09:19

Kyllä tuosta siivusta yhteiskunta voisi jonkun verran maksaa apteekeille toimitus/palvelumaksuna takaisin ja silti nettovaikutus olisi yhteiskunnan hyväksi. Se toisi apteekkeihin taas lisää terveyttä edistäviä palvelumuotoja ja yhteiskunta säästäisi entistä enemmän.

Farmaseutti 12.02.2010 12:17

Montako apteekkia on mennyt konkurssiin? Ihan turha valittaa rahojen vähyyttä. Apteekkarit ovat ökyrikkaita, ei niille pidä antaa yhtään lisää yhteiskunnan rahoja!

Trolleja näilläkin sivuilla 12.02.2010 13:16

Olipa typerä kommentti "farmaseutilta", joka ei näköjään edes tiedä, että apteekki ei voi mennä konkurssiin yhtiömuodosta johtuen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö apteekkarilta loppuisi rahat.

pienen apteekin hätä 14.02.2010 20:26

HAHA FARMASEUTTI Etpäs tiedä 1990 luvulla Suomessa 2 apteekkia teki konkurssin 1980 luvulla kolme. Tässä ja tänään on useita apteekkeja, joissa yrittäjä = apteekkari ansaitsee vähemmän kuin farmaseutti. JA LISÄKSI
apteekkarilla ei ole lomaa, hän on sidottu yritykseensä yli 50 tuntis / viikossa ja tulevaisuus näyttää todella huonolta. Apteekkari toimii samalla periaatteella kuin toiminimi konkurssin tullessa apteekkarin henkilökohtainen omaisuus menee ...
ASIAAN PITÄÄ SAADA MUUTOS

Omaa oksaa ei kannata sahata 15.02.2010 17:22

Valtaosa farmaseuttien ammattikunnasta saa palkkansa niistä varoista, jotka apteekkisektorille ohjautuvat. Kun tulovirta ehtyy, käy huonosti sekä apteekkarille että farmaseutille. Samassa veneessä ollaan kaikki.

Säästäjä 17.02.2010 12:22

Ei olla samassa veneessä. Kuopion sossut ovat eri veneessä. He tavoittelevat säästöjä yhteiskunnalle keinoista välittämättä.