Tuleva peruspalveluministeri: Apteekkien rokotuspalvelusta mallia soteen
Influenssarokotus 31.10.2016 16:00 INKERI HALONEN
Kansanedustaja Annika Saarikko kannattaa apteekkien rokotuspalvelun laajempaa hyödyntämistä. Kuva on otettu keväällä 2014.
Kansanedustaja Annika Saarikon mukaan apteekkien ja terveysasemien rokotusyhteistyö on hyvä esimerkki tuleville sote-alueille.
"Apteekin pitäisi toimia uuden maakuntapohjaisen sote-rakenteen aikana tiiviinä osana asiakkaan ja potilaan hoitoketjua, yhtenä kumppanina."
Näin sanoo kansanedustaja, tuleva peruspalveluministeri Annika Saarikko.
Yhtenä hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä Saarikko pitää apteekkien ja terveysasemien rokotusyhteistyötä.
– Yhteistyön tavoite on yhteinen; rokotekattavuuden nostaminen ja influenssarokotusten osalta sairauspoissaolojen torjunta, hän sanoo.
Saarikko on kertonut jo aiemmin suhtautuvansa kausi-influenssarokotusten pistämiseen apteekeissa myönteisesti, ja hän on tehnyt apteekkien rokotuspalvelusta eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen viime maaliskuussa.
”Muutosta vastustetaan, kunnes huomataan, että sehän on hyvä”
Saarikko luki Apteekkarilehden pyynnöstä etukäteen apteekkien rokotuspalveluista kertovan asiantuntijakeskustelujutun.
Apteekkarilehden pyynnöstä apteekkien rokotuspalveluista keskustelivat THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek, Vantaan tartuntataudit ja hygienia –yksikön yliläkääkäri Kirsi Valtonen, Mäntsälän johtava ylilääkäri Ari Laakkonen ja Joensuun Uuden Apteekin apteekkari Heikki Svensk.
Jutussa ylilääkäri Kirsi Valtonen kertoo, miten lääkärit ja hoitajat aluksi vastustivat ehdotusta apteekkien rokotuspalvelusta Tikkurilan Asema Apteekin Terveyspisteessä.
Yhteistyö kuitenkin aloitettiin, ja sittemmin järjestely on osoittautunut kaikista hyväksi.
– Jutussa kerrotut esimerkit kuvaavat tyypillisiä muutostilanteita, jossa aluksi esiintyy monia ongelmia, kysymyksiä ja vastahankaakin, mutta sittemmin huomataan, että ongelmat on tehty ratkaistaviksi, Saarikko toteaa.
Jutussa tulee selvästi esille myös palvelun laajentumista haittaavat esteet, joista yksi on Aluehallintovirastojen erilainen suhtautuminen apteekin oikeuteen kirjata rokotustietoja potilastietojärjestelmään.
Joensuussa apteekin sairaanhoitaja pääsee kirjaamaan rokotustiedot suoraan potilastietojärjestelmään. Kun Valtonen yritti saada saman järjestelyn Vantaalle, avi ei antanut siihen lupaa.
Saarikko nyökkää. Käytäntöjä olisi syytä yhtenäistää.
– Yhdyn siihen arvioon, että käytännöt apteekkien ja terveydenhuollon välillä esimerkiksi juuri rokotusten rekisteröinnin ja potilastietojärjestelmän osalta olisi saatava yhteneväisiksi. Potilasturvallisuutta ei voida sivuuttaa, ja on tärkeää, että rokotettavalla asiakkaalla säilyy varmuus siitä, että henkilökunta on tässä suhteessa apteekissa yhtä pätevää kuin se olisi terveysasemalla.
Apteekkien rokotuspalvelusta on iloa etenkin niille, joille matka terveysasemalle on pitkä tai jotka kaipaavat rokotusaikoja iltaisin ja viikonloppuisin.
Saarikko uskoo, että palvelun merkitys korostuu etenkin harvaan asutuilla alueilla, joissa julkisesti järjestetty terveydenhuollon palveluverkko ei ole niin tiheä.
Hän kiittelee niitä apteekkareita, jotka ovat vieneet uutta palvelumuotoa eteenpäin.
– On selvää, että tälle käytännölle tietä raivanneet apteekkarit ovat joutuneet tekemään tosi paljon työtä asian onnistumiseksi.
