Teitkö virheen?
05.12.2013 09:20
PERINTEISESTI meidät terveydenhuollon ammattilaiset on opetettu toimimaan niin, ettei virheitä tapahdu. Ja jos virhe on tapahtunut, tärkeää on ollut syyllisen etsiminen. Täydelliseen virheettömyyteen ei kuitenkaan kykene meistä kukaan.
Terveydenhuollon ammattilaisilla on vielä paljon oppimista ilmailualasta, jota on jo pitkään pidetty turvallisuuden edelläkävijänä.
Ilmailussa ymmärretään ja hyväksytään se tosiasia, että ihmisille tapahtuu virheitä, vaikka he tekevät työnsä huolellisesti ja tarkkaavaisesti. Syyllistämisen ja virheettömyyteen pyrkimisen sijaan siellä on rakennettu erilaisia suojamekanismeja, joiden avulla virheet havaitaan niin ajoissa, että mahdolliset vaarat ehditään estämään. Suojamekanismeina toimivat esimerkiksi erilaiset varmistusrutiinit ja tarkistuskäytännöt. Turvaa luodaan myös automatiikalla. Keskeistä on myös saumaton yhteistyö eri toimijoiden kanssa.
Yhteistyöllä on merkitystä myös terveydenhuollossa. Kun lääkäri määrää potilaalle lääkettä, apteekissa farmaseutti tai proviisori toimii yhtenä suojamekanismina prosessissa, jonka tavoitteena on potilaan onnistunut lääkehoito.
Apteekeissa kerättiin keväällä tietoa viiden päivän ajan resepteistä havaituista epäselvyyksistä ja virheistä. Reseptipoikkeamatutkimuksen tuloksista kerrotaan lisää tällä viikolla ilmestyvässä Apteekkarilehdessä.
Tutkimuksessakin käytetyn raportointityökalun avulla apteekeilla on mahdollisuus kerätä tietoa myös paikallista käyttöä varten. Tiedon keruu tai seuranta ei kuitenkaan sinällään edesauta turvallisuutta. Apteekkien ja terveydenhuollon kannattaa yhdessä sopia paikallinen toimintamalli, jotta lääkkeen määräämiseen osallistuvat saavat tätä arvokasta tietoa käyttöönsä. Syyllistämisen sijaan on syytä kehittää toimintatapoja avoimessa ja hyvässä yhteishengessä hyväksyen sen, että virheet ovat mahdollisia itse kullekin.
Me apteekkilaisetkin teemme virheitä. Meidän toimintaamme ei kuitenkaan enää varmista kukaan toinen terveydenhuollon ammattilainen. Siksi myös meidän tulee kehittää omaa toimintaamme niin, että virheiden ja vaaran aiheutumisen mahdollisuudet ovat pienet.
Myös lääkkeen toimittamiseen liittyvien virheiden minimoimisessa seuranta ja raportointi ovat tärkeässä asemassa. Kuten edellä, seuranta toimii vain toiminnan kehittämisen apuvälineenä. Tärkeämpää on se, miten kerättyä tietoa hyödynnetään apteekeissa.
Tuula Teinilä
Kirjoittaja toimii asiantuntijaproviisorina Suomen Apteekkariliitossa.
Osallistu keskusteluun
Kehon tulehdustila yhdistää masennusta ja sydänsairauksia
|
Uusien apteekkien perustaminen Espooseen etenee
|
Apteekki on lähin terveyspalvelu
|
Sääntelyllä ohjataan lääkealan kokonaistaloutta
|
Apteekkiala päivitti eettiset ohjeensa
|
Lääkekorvaukset karkaavat käsistä
|
Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa
|
Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti
|
Risikko: Apteekkitoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Tyypin 2 diabeetikoilla diagnosoidaan vakavampia rintasyöpiä
|
Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja
|
Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
|
Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
|
Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Taksin hinta ja apteekit
|
Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy
|
Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!
|
Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"
|
Hoivakodin lähiapteekki onkin kaukoapteekki
|
Fimean apteekeilta perimät maksut säilymässä ennallaan
|
Valinnanvapaus tänään: hoito yksityisellä, lasku julkiselle
|
Reseptilääkkeet halpenivat, taksimatkat kallistuivat
|
Itkin liikutuksesta, sitten kiukusta
|
Apteekit toimialoista vastuullisimpia
|
Liberalisointi on vähentänyt apteekkien työntekijöitä
|
Kalevauva-kampanjasta lukion oppimateriaalia
|
Seinät eivät hoida – eivätkä neuvo
|
Kolmella terveystekijällä saa yhdeksän tervettä vuotta
|