Tavallisimpien mikrobilääkkeiden teho heikkenee hälyttävästi
antibioottiresistenssi 03.06.2020 10:15 ERJA ELO ISTOCKPHOTO
Antibioottiresistenssin vuoksi tavallisten infektioiden hoito on vaikeutunut.
Antibioottiresistenssi vaihtelee paljon maiden välillä. Suomessa tilanne on vielä verrattain hyvä.
Mikrobilääkkeiden resistenssi on maailmalla hälyttävän yleistä. Tämä käy ilmi Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemasta raportista.
Esimerkiksi virtsatieinfektion hoitoon käytettävän siprofloksasiinin resistenssi vaihteli virtsasta eristetyillä E. coli -bakteerilla 8–93 prosentin välillä ja K. pneumoniae -bakteerilla 4–79 prosentin välillä.
Seurannassa oli mukana yli 30 maata tai aluetta eri puolilla maailmaa. Suomessa tilanne oli seurannan parhaimmistoa: siprofloksasiiniresistenssi E. coli -bakteerilla 8 prosenttia ja K. pneumoniae -bakteerilla 5 prosenttia.
Vaikeissa yleisinfektioissa, joissa bakteeri on eristetty esimerkiksi verestä, Staphylococcus aureus -bakteerin resistenssi metisilliinille (MRSA) vaihteli 1–40 prosentin välillä ja E. coli -bakteerin resistenssi kolmannen polven kefalosporiinille 7–37 prosentin välillä. Suomessa vastaavat luvut olivat 2 ja 8 prosenttia.
Luotettavaa seurantatietoa tarvitaan
Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen ja jatkuvasti paheneva ongelma. Euroopassa jo noin 33 000 ihmistä vuodessa kuolee infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa. Suuri osa resistenttien bakteerien aiheuttamista infektioista esiintyy sairaalapotilailla.
GLASS (Global Antimicrobial Resistance and Use Surveillance System) on WHO:n seurantajärjestelmä, jonka tavoitteena on tukea mikrobilääkeresistenssin torjuntaa maailmanlaajuisesti. Järjestelmässä on mukana 91 maata tai aluetta.
– Maailmanlaajuinen GLASS-seuranta mahdollistaa resistenssitilanteen luotettavan arvioinnin eri puolilla maailmaa. Tarvitsemme kansainvälistä seurantatietoa, jotta voimme arvioida muun muassa mikrobilääkeresistenssin torjuntatoimien vaikuttavuutta, sanoo THL:n erikoistutkija Kati Räisänen.
Suomessa mikrobilääkeresistenssin tilannetta seurataan useilla eri järjestelmillä. Suomi osallistuu mm. Euroopan mikrobilääkeresistenssin (EARS-Net) ja mikrobilääkekulutuksen (ESAC-Net) seurantaverkostojen toimintaan. Lisäksi Suomen mikrobilääkeresistenssitilannetta arvioidaan vuosittain Finres-raportissa, joka julkaistaan loppuvuodesta.
Nepaliin apua myös Rajamäen apteekista
|
SSRI-lääkkeet alkuraskaudessa eivät lisää epämuodostumia
|
120-vuotias Tamro etsii uusia väyliä
|
Asiakas voi uudistaa reseptinsä kohta Omakannan kautta
|
Stumppaus kannattaa vielä eläkkeelläkin
|
Midatsolaami vaihtokelpoisten listalle
|
Mika Vidgrénistä apteekkineuvos
|
TBE-tartuntoja Suomessa ennätysmäärä
|
EU-tuomioistuin arvioi lääkkeiden sopimusvalmistusta
|
Aluksille lakisääteinen laiva-apteekki
|
Malmin apteekki taas auki
|
Farmaseuttinen yhdistys jakoi apurahoja
|
Ruotsi maksoi kovan hinnan kokeilustaan
|
Nikotiinihoidon teho ei parane puolen vuoden jälkeen
|
Ruotsi vetää osan särkylääkkeistä takaisin apteekkeihin
|
Apteekkaripäivillä ennätysmäärä kävijöitä – katso kuvat
|
Tutkimus: Enemmistö pitäisi itsehoitolääkkeet apteekissa
|
APTEEKKI-brändityön luotsi palkittiin
|
Apteekkaripäivät käynnistyivät
|
Aika uudistua
|
Heikki Pälven pitkät kädet
|
Vesa Kujala Apteekkariliiton farmaseuttiseksi johtajaksi
|
Sisäkatto murtui Malmin apteekissa
|
Apteekkiala ja Lääketeollisuus kannattavat yhteistyön avoimuutta
|
Erikoiskaupan liitto lakkautetaan
|
NSAID-lääkkeet ehkä riski verenpainepotilaille
|
Hitaasti ja tuella irti tupakasta
|
Pelastaako palvelupiste kyläkauppoja kuolemalta?
|
Yksi tarina: Yhä paheneva uniongelma
|
Terveyspiste on terkkarin kumppani
|