Suomalaisväitös: Yksi geenitesti auttaisi useiden lääkkeiden annostelussa
Lääkehoito 22.05.2017 09:43 VIRPI EKHOLM INGIMAGE
Yhdellä testillä saataisiin tietoa paitsi kodeiinin ja tramadolin, myös monien yleisien verenpaine-, masennus-, syöpä- ja sydänlääkkeiden annosvasteesta.
Ihmisten väliset geneettiset erot vaikuttavat siihen, miten elimistömme reagoi lääkeaineisiin.
Väitöstutkija, proviisori Paavo Pietarinen toivoo viranomaisilta selkeämpiä linjauksia siihen, miten geenitestejä tulisi tulevaisuudessa hyödyntää lääkehoidossa.
Kliinisessä käytössä olevista lääkeaineista 20–25 prosenttia metaboloituu CYPD2D6-entsyymin välityksellä.
Niistä ehkä tunnetuin on kodeiini, joka voi aiheuttaa voimakkaitakin haittoja, jos henkilö kantaa ultranopeaa geenivarianttia.
Monien muiden lääkkeiden teho jää puolestaan näillä henkilöillä vähäiseksi.
Geenivariantteja ei kuitenkaan vielä testata potilailta rutiininomaisesti.
– Testaaminen tulee todennäköisesti lisääntymään lähivuosina, mutta se vaatii terveydenhuollon henkilökunnan kouluttamista asiaan. Lisäksi klinikkaan tulisi saada hyvä rutiinimenetelmä, jolla tärkeimmät metabolia-entsyymit voisi testata kerralla, Paavo Pietarinen pohtii.
CYPD2D6-entsyymin geenivarianttien testaaminen olisi erityisen hyödyllistä, koska se vaikuttaa monien yleisesti käytettyjen lääkkeiden aineenvaihduntaan elimistössä.
Yhdellä testillä saataisiin tietoa paitsi kodeiinin ja tramadolin, myös monien yleisien verenpaine-, masennus-, syöpä- ja sydänlääkkeiden annosvasteesta.
– Kaikkien potilaiden rutiininomainen testaaminen voi olla kallista, mutta toisaalta se pitäisi tehdä vain kerran elämässä. Samalla säästyisi paljon rahaa, kun potilas saisi mahdollisimman osuvan lääkityksen jo ensimmäisellä kerralla, Pietarinen kuvailee.
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
Liian harva käyttää statiinia sydänkohtauksen jälkeen
|
Korona ei ole ainoa uhka – tuberkuloosi on yhä yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista.
|
Nopean masennushoidon vaikutus voi lujittua unessa
|
"Nyt mä vasta ymmärrän" – apteekkien lääkeneuvontaa tarvitaan
|
Tutkimus: Uudet hyytymisenestolääkkeet toimivat, mutta kaikki eivät noudata lääkityksiään
|
EMA: Klorokiinia ja hydroksiklorokiinia tulee käyttää vain hoitosuositusten mukaan
|
Pitkäaikaista lääkitystä ei pidä lopettaa koronan pelossa
|
Hypoglykemian hoito helpottuu
|
Hyvästi räkätauti? Lääke flunssaan saattaakin löytyä
|
Nesteenpoistolääke ehkäisee muistisairaan murtumia
|
Migreeniin on tulossa uusia lääkkeitä
|
Uusi haluttomuuslääke lisää naisen halua ja nostaa verenpainetta
|
HIV = hieman ikävä vaiva
|
Verenpaineen alentaminen vähentäisi rytmihäiriöitä
|
Omaishoitajien lääkehoito ontuu
|
Tekoäly, VR, AR ja 3D tulevat lääkehoitoon
|
Suihkeella irti masennuksesta
|
Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Tuhlatut lääkkeet
|
Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta
|
Apteekin ja kotihoidon yhteistyö vähentää lääkeriskejä
|
Alzheimer-potilailla päälleikäistä uni- ja kipulääkitystä
|
Potilaan omat solut nujertavat syövän
|
Parasetamoli ei välttämättä täysin haitaton raskauden aikana
|
Lääkehoitoihin luotetaan, mutta ne myös huolestuttavat
|
Viranomaiset huolissaan epilepsialääke klonatsepaamin kasvavasta off label -käytöstä
|
Antibiootteihin liitetyt sydänriskit selittyvät potilailla – ei lääkkeillä
|