Sohvaperunan tunnustukset
25.10.2012 18:00
ITSELLEEN on vaikea myöntää tiettyjä asioita. Kuten sitä, että on hyvää vauhtia muuttumassa sohvaperunaksi, vaikka omissa kuvitelmissaan on edelleen se sama 24-vuotias, joka urheilee kymmenen tuntia viikossa.
Arkiliikkumiseni jyrkkä alamäki alkoi sen jälkeen, kun perheeseemme syntyi kaksi lasta. Oma aika väheni dramaattisesti. Ainoa urheilusuoritukseen verrattava teko oli työntää lastenrattaat päivittäin puistoon ja pistäytyä paluumatkalla lähikauppaan. Kantamusten määrä kasvoi, ja lopulta meille oli pakko hankkia auto.
Aluksi autoilin maltillisesti, vain ruokaostoksille kauppakeskukseen. Riippuvuus autoon kehittyi kuitenkin nopeasti. Hoksasin, että päiväkotiaamuina lapset oli helppo kahlita turvavöihin ja kuljettaa hoitoon unenpöpperöisinä. Lopullinen kuolinisku arkiliikunnalle oli se, kun lakkasin kulkemasta työmatkoja bussilla.
Nyt olen liikunnallisesti passiivinen eli suomeksi sanottuna sohvaperuna. Sellaiseksi tutkijat kutsuvat ihmistä, joka ottaa alle 5 000 askelta päivässä. Kun askeleita on välillä 7 500 – 10 000, henkilö luokitellaan liikunnallisesti melko aktiiviseksi. Yli 10 000 askeleen ottaja on jo aktiivinen.
En omista askelmittaria, mutta pahoin pelkään, että useimpina päivinä askelmääräni jää alle kriittisen rajan. Yksi jumppatunti viikossa ei taida kompensoida istumatyön ja autoilun haittoja?
Kuulemani mukaan arkiliikuntaa olisi helppo lisätä – vaivihkaa, kuten kasvisten syöntiä. Lapsiperheissä se onnistuu piilottamalla jauhelihakastikkeeseen sipulia tai raastamalla sekaan vähän porkkanaa. Ehkä työpäiväänkin voisi ujuttaa pari jumppaliikettä tai ylimääräisiä portaiden nousemisia?
Kaltaisillani ihmisillä on tänä viikonloppuna ainakin kaksi hyvää syytä kammeta itsensä ylös sohvalta. Kellot siirretään normaaliaikaan, joten perinteen mukaan Apteekkariliitto ja Hengitysliitto kannustavat kansalaisia käyttämään ”ylimääräisen” tunnin liikuntaan.
Kampanjan teemana ovat askeleet. Ne kannattaa suunnata äänestyspaikalle.
Erja Elo
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimittaja.
Osallistu keskusteluun
Kehon tulehdustila yhdistää masennusta ja sydänsairauksia
|
Uusien apteekkien perustaminen Espooseen etenee
|
Apteekki on lähin terveyspalvelu
|
Sääntelyllä ohjataan lääkealan kokonaistaloutta
|
Apteekkiala päivitti eettiset ohjeensa
|
Lääkekorvaukset karkaavat käsistä
|
Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa
|
Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti
|
Risikko: Apteekkitoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Tyypin 2 diabeetikoilla diagnosoidaan vakavampia rintasyöpiä
|
Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja
|
Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
|
Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
|
Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Taksin hinta ja apteekit
|
Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy
|
Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!
|
Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"
|
Hoivakodin lähiapteekki onkin kaukoapteekki
|
Fimean apteekeilta perimät maksut säilymässä ennallaan
|
Valinnanvapaus tänään: hoito yksityisellä, lasku julkiselle
|
Reseptilääkkeet halpenivat, taksimatkat kallistuivat
|
Itkin liikutuksesta, sitten kiukusta
|
Apteekit toimialoista vastuullisimpia
|
Liberalisointi on vähentänyt apteekkien työntekijöitä
|
Kalevauva-kampanjasta lukion oppimateriaalia
|
Seinät eivät hoida – eivätkä neuvo
|
Kolmella terveystekijällä saa yhdeksän tervettä vuotta
|