Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Sinullakin on henkilöbrändi – näin teet siitä vahvan

24.08.2018 10:30  ERJA ELO JOHANNA KINNARI

Jokaisella meistä on henkilöbrändi, halusimme tai emme. Välillä on hyvä arvioida, näytämmekö ulospäin siltä, miltä haluamme, vai voisiko viestiä terävöittää esimerkiksi erilaisilla kuvavalinoilla sosiaalisessa mediassa.

Henkilöbrändi tarkoittaa kuvausta siitä, millaisena muut meidät näkevät. Mielikuva alkaa muotoutua siitä hetkestä, kun olemme kontaktissa uuden ihmisen kanssa, kertoo henkilöbrändäykseen erikoistunut yritysjohdon konsultti Tom Westeren.

Arvioimme hyvin nopeasti, jopa valokuvan perusteella, millainen tyyppi on kyseessä. Osaako toinen asiansa, voiko häneen luottaa?

Brändi kehittyy ajan kanssa ja koostuu kerrostumista. Siihen vaikuttaa kaikki, mitä teemme tai jätämme tekemättä.

– Jos johtaja marssii joka päivä töihin avokonttorin läpi tervehtimättä, hän rakentaa vahvaa henkilöbrändiä henkilöstön suuntaan, Westeren sanoo.

Henkilöbrändäyksen tarve on kehittynyt erityisesti sosiaalisen median myötä. Vielä 10–15 vuotta sitten näkyvyyttä oli mahdollista saada perinteisestä mediasta, joko ostamalla mainostilaa tai pääsemällä uutisiin. Nykyään kuka tahansa voi saavuttaa somen kautta suurenkin yleisön.

Feikki ei toimi

Westeren kehottaa miettimään, millaisena haluat muiden kokevan itsesi. Oletko orkesteria johtava kapellimestari, muutoksen puolesta taisteleva soturi vai toimitko auttajana taustalla?

Kun tavoitemielikuva on selvillä, on mietittävä keinoja päästä tavoitteisiin.

– Yksi viihtyy parrasvaloissa, toinen omassa työhuoneessaan, mutta kumpikin pystyy luomaan itsestään arvostetun henkilöbrändin, Westeren vakuuttaa.

Kiinnostava henkilöbrändi rakentuu oman tyylin, aidon persoonallisuuden ja vahvuuksien pohjalta. Westeren varoittaa, että feikki ei toimi, koska kukaan ei voi näytellä koko ajan.

– Pitää uskaltaa erottua, olla vähän erilainen. Tiettyjä asioita voi korostaa, silloin jää mieleen.

Henkilöbrändiä rakennettaessa on mietittävä kohderyhmä, jonka sisällä haluaa saada tunnettuutta ja arvostusta. Apteekkareilla se voi olla paikallisyhteisö, kuten kunta tai kaupunginosa.

Westeren toivoo, että apteekkarit näkyisivät omalla persoonallaan apteekkiensa nettisivuilla ja muissa somekanavissa. Yksinkertaisen tehokkaasti toimii esimerkiksi kasvokuva ja viesti ”Mä olen apteekkarina täällä, tervetuloa meille!”.

Jos haluaa olla laajemmin tunnettu ja arvostettu kohderyhmässään, somessa voi herätellä keskustelua kiinnostavista ja ajankohtaisista asioista, joista itsellä on vankka asiantuntemus.

Näihin voit itse vaikuttaa

Teot, viestit ja ilme ovat ne kolme asiaa, joihin Tom Westerenin mukaan jokainen voi vaikuttaa omassa henkilöbrändissään.

Ilmeeseen kuuluvat ulkonäkö, kehonkieli ja sosiaalisen median ilme. Vastaako ilme tavoitemielikuvaa? Onnistummeko antamaan muille itsestämme sen mielikuvan, jonka haluamme?

Somessa valokuvilla on hyvin suuri merkitys. Ammatillista osaamista korostava poseeraa valkoinen työtakki päällä reseptitiskissä. Lämminhenkinen ja helposti lähestyttävä ottaa kuvan arkivaatteissa lemmikin kanssa metsälenkillä.

Pelkkä ilme ei riitä, vaan tekojen ja viestien on tuettava mielikuvatavoitetta. Nykyaikaisuutta ja ekologisuutta korostava apteekkari voi lähteä ajamaan apteekin kiinteistöön aurinkovoimahanketta. Se ei liity suoraan bisnekseen, mutta muokkaa vahvasti mielikuvaa.

– Aiemmin viestinnässä oli tapana kertoa lehdistötiedotteella ”joo nämä ympäristöasiat ovat meille tärkeitä”. Nykyään se ei riitä, vaan mennään henkilöstön kanssa tekemän ympäristötekoa, Westeren sanoo.

Ihmisiä kiinnostavat tunteita herättävät teot ja tarinat, kuten se, että partiolaiset keräsivät rannalta roskat pois.

Konkreettisten tekojen vaikutus mielikuviin on moninkertainen verrattuna perinteiseen tiedottamiseen. Tempauksilla saa paljon somenäkyvyyttä, myös paikallislehdet kirjoittavat niistä mielellään.

Hyviä tekoja yhdessä

Organisaation brändäys toimii samalla logiikalla kuin henkilöbrändäys: tarvitaan mielikuvatavoite, tekoja, viestintää ja sopiva ilme.

Mielikuvaan apteekista voi vaikuttaa pienilläkin keinoilla. Koiranomistaja ilahtuu, kun apteekin oven vieressä odottavalle lemmikille on tarjolla vesikuppi tai puruluu.

Apteekkien brändinrakennuksen ei tarvitse rajoittua paikalliselle tasolle. Westeren pohtii, voisivatko apteekit sopia hankkeesta, jossa ne tekisivät yhdessä hyviä tekoja. Apteekit voisivat saavuttaa näkyvyyttä valtakunnallisella tasolla.

Westeren korostaa, että brändin rakentaminen on pitkänmatkan juoksu, joka vaatii määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

– Mielikuvaa rakentaessa täytyy tehdä asioita, jotka eivät liity työhön tai suoraan bisnekseen, vaan siihen, miten ihmiset näkevät apteekkarit ja apteekit.

Esimerkiksi kouluvierailut ovat hyvä pitkän tähtäimen keino vahvistaa positiivista mielikuvaa apteekeista ja luoda henkilökohtainen kontakti tulevaisuuden asiakkaisiin.

Westeren näkee paikallisissa apteekkariyrittäjissä ja K-kauppiaissa paljon samaa. Jälkimmäiset ovat onnistuneet tuomaan itseään paljon paremmin esiin.

– Apteekkarit voivat ottaa henkilöbrändien luomisessa oppia K-kauppiaista, hän vinkkaa.


Onko täällä mukavaa?
31.10.2013 14:44

31.10.2013 14:44


Haetaan mukavaa, tosissaan
31.10.2013 10:25

31.10.2013 10:25


Farmasian näköalapaikalla­
31.10.2013 08:15

31.10.2013 08:15


Lääkkeet kuuluvat apteekkiin
30.10.2013 10:11

30.10.2013 10:11


Luusto-kampanja osoittautui tarpeelliseksi
28.10.2013 09:00

28.10.2013 09:00


Lisätunti käytettiin liikuntaan
27.10.2013 19:19

27.10.2013 19:19


Valelääkkeiden kauppa kovassa kasvussa
24.10.2013 18:07

24.10.2013 18:07


Farmaseuttien ja proviisorien työehdoista sopu
24.10.2013 18:00

24.10.2013 18:00


Apteekkimaksun muutos etenee
24.10.2013 14:52

24.10.2013 14:52


Influenssarokotukset vähentävät sydänoireita
23.10.2013 14:38

23.10.2013 14:38


Lääketaksauudistus varmistui
17.10.2013 14:55

17.10.2013 14:55


Lihominen pysähtyi ja tupakointi vähenee
15.10.2013 12:16

15.10.2013 12:16


Sähköinen resepti käyttöön Terveystalossa
15.10.2013 10:15

15.10.2013 10:15


Lujat luut vaativat työtä
14.10.2013 07:46

14.10.2013 07:46


EMA: Yhdistelmäpillerien hyödyt haittoja suuremmat
11.10.2013 15:25

11.10.2013 15:25


Brilique ja Xeplion erityiskorvattaviksi
11.10.2013 10:45

11.10.2013 10:45


Anna anteeksi
10.10.2013 08:09

10.10.2013 08:09


Influenssarokotteet loppuivat lääketukuista
10.10.2013 07:55

10.10.2013 07:55


STM ohjeisti kuntia annosjakelussa
08.10.2013 18:04

Annosjakelu 08.10.2013 18:04


Lääkkeet unohtuvat eläkkeellä
08.10.2013 10:53

08.10.2013 10:53


Apteekin palvelupiste Kuopion lentoasemalle
07.10.2013 09:06

Palvelupisteet 07.10.2013 09:06


Suomalainen ruokavalio rasvoittuu taas
04.10.2013 14:01

04.10.2013 14:01


Omega-3-rasvahapot eivät estä muistiongelmia
04.10.2013 13:16

04.10.2013 13:16


Liikunta tepsii moniin pitkäaikaissairauksiin
02.10.2013 09:35

02.10.2013 09:35


Suurin muutos rokotteissa tapahtuisi markkinoinnissa
26.09.2013 08:11

26.09.2013 08:11


Apteekit rokottajiksi myös Suomessa?
26.09.2013 08:10

26.09.2013 08:10


Influenssarokotteet ehkä reseptivapaiksi
26.09.2013 08:09

Influenssarokotus 26.09.2013 08:09


Apteekkari toivoo sivuapteekkilupaa
26.09.2013 08:01

26.09.2013 08:01


Lääkehuollon rakenneuudistukset jo tehty
25.09.2013 15:50

25.09.2013 15:50


Farmasialiitto palkitsi Marja Airaksisen
25.09.2013 09:46

25.09.2013 09:46