Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen
Lääkehoito 05.04.2019 10:30 VIRPI EKHOLM ISTOCK
Tehokas verenohennuslääkitys estää aivoinfarkteja rytminsiirron jälkeen. Hoito on kuitenkin usein puutteellista, todettiin Turun yliopiston tutkimuksessa.
Lähes neljäsosalla potilaista veren INR-arvo laskee alle hoitotason kolmen viikon kuluessa rytminsiirrosta. Juuri tämä on kriittisin aika, jolloin verenohennuksen tulisi olla kunnossa, korostaa sisätautien erikoislääkäri Tapio Hellman Tyksistä, joka tutki aihetta väitöstutkimuksessaan.
Hellmanin mukaan INR-arvoja seurataan tiiviisti ennen rytminsiirtoa, sillä niiden tulisi olla hoitotasolla kolmen viikon ajan ennen toimenpidettä. Kun rytminsiirto on tehty, seuranta saattaa kuitenkin lopahtaa.
Eteisvärinä on sydämen yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, johon liittyy suurentunut aivoinfarktin riski. Jos eteisvärinä aiheuttaa elämänlaatua haittaavia oireita, rytmi voidaan palauttaa normaaliin sinusrytmiin sähköisellä rytminsiirrolla, joka kuitenkin lisää aivoinfarktiriskiä väliaikaisesti.
Tutkimusaineistossa on yli 1 300 varfariinihoitoa saavaa potilasta ja lähes 2 000 yli kaksi vuorokautta kestäneen eteisvärinäkohtauksen rytminsiirtoa vuosilta 2003–2016.
Tutkimus tukee antikoagulanttien käyttöä
Potilailla, joilla INR-arvo laski toimenpiteen jälkeen alle hoitotason, havaittiin korkeampi aivoinfarktiriski kuin muilla. Riski oli kohonnut myös, jos INR oli viiterajojen alaosan tuntumassa rytminsiirron aikana.
– Väitöstutkimukseni nostaa esiin kysymyksen, pitäisikö verenohennuslääkitystä tehostaa väliaikaisesti rytminsiirron jälkeen, jos potilas käyttää varfariinia. Tämän varmistaminen vaatisi kuitenkin laajemman, satunnaistetun tutkimuksen, Hellman toteaa.
Nykyisin yhä useampi eteisvärinäpotilas käyttää verihyytymien estossa uudempia antikoagulantteja, eli apiksabaania, dabigatraania, edoksabaania tai rivaroksabaania. Niiden käyttö on vaivattomampaa ja myös vuotoriskit ovat vähäisempiä kuin varfariinilla.
– Väitöstutkimus tukee uusien antikoagulanttien käyttöä. Verenohennuksen heikkenemisen riski on silloin rytminsiirron jälkeen vähäisempi, kunhan lääke muistetaan ottaa päivittäin, Hellman huomauttaa.
Väitöstutkimus tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa.
Apteekin puhelinneuvonnan arvoa selvitetään Ruotsissa
|
Suomesta Euroopan digiveturi
|
Generation Green ei selvinnyt finaaliin
|
FIP:ltä apua ja ohjeita pakolaiskriisiin
|
Läpimurto tutkimuksessa: allergiarokote markkinoille 5-10 vuodessa?
|
STM ehdottaa apteekkimaksun korottamista osana lääkesäästöjä
|
FIP käynnistyi Düsseldorfissa
|
Tupakointi mahdollisesti diabeteksen riskitekijä
|
Kananmunat eivät lisää sydänriskejä
|
Viranomaisvalvonta kattaa myös apteekkareiden yhtiöt
|
Kiinnostaako kehitysyhteistyö? Pharmaciens Sans Frontières aloittamassa Suomessa
|
Kirsti Torniaisesta Vuoden Proviisori 2015
|
Farmasian ammattilaisten omaa juhlapäivää vietetään tänään
|
Kuluttajaliitto ja Apteekkariliitto varoittavat valeapteekeista
|
Kanervasta Aptan uusi puheenjohtaja
|
Tuore väitös: Lääkkeitä säilytetään kotona huolettomasti
|
Tupakointi kiihdyttää MS-taudin etenemistä
|
D-vitamiinin tarve jakaa asiantuntijat
|
Kielimuuri hidastaa asiakaspalvelua
|
Pakolaiskriisi haastaa kuva- ja elekielen käyttöön apteekeissa
|
Ympyrätalon apteekkiin Apteekin Terveyspiste
|
Hainrustotuotteita apteekeissa vain vähän – moni valmis poistamaan kokonaan
|
STM: Lääkesäästöjen budjettilait valmistunevat lokakuussa
|
Lääkekuljetukset turvassa perjantain mielenilmaukselta
|
Reseptikeskuksen häiriöt uhkasivat pahasti annosjakelua
|
Ummetus voi edeltää Parkinsonin tautia
|
Sähköisiä reseptejä nyt myös henkilötunnuksettomille
|
Apteekit palvelevat myös ensi perjantaina
|
”Ilman lääkkeitäkö heidät pitäisi jättää?”
|
Digoksiini on turvallista – riskit näkyvät vain heikoissa tutkimuksissa
|