Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen
Lääkehoito 05.04.2019 10:30 VIRPI EKHOLM ISTOCK
Tehokas verenohennuslääkitys estää aivoinfarkteja rytminsiirron jälkeen. Hoito on kuitenkin usein puutteellista, todettiin Turun yliopiston tutkimuksessa.
Lähes neljäsosalla potilaista veren INR-arvo laskee alle hoitotason kolmen viikon kuluessa rytminsiirrosta. Juuri tämä on kriittisin aika, jolloin verenohennuksen tulisi olla kunnossa, korostaa sisätautien erikoislääkäri Tapio Hellman Tyksistä, joka tutki aihetta väitöstutkimuksessaan.
Hellmanin mukaan INR-arvoja seurataan tiiviisti ennen rytminsiirtoa, sillä niiden tulisi olla hoitotasolla kolmen viikon ajan ennen toimenpidettä. Kun rytminsiirto on tehty, seuranta saattaa kuitenkin lopahtaa.
Eteisvärinä on sydämen yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, johon liittyy suurentunut aivoinfarktin riski. Jos eteisvärinä aiheuttaa elämänlaatua haittaavia oireita, rytmi voidaan palauttaa normaaliin sinusrytmiin sähköisellä rytminsiirrolla, joka kuitenkin lisää aivoinfarktiriskiä väliaikaisesti.
Tutkimusaineistossa on yli 1 300 varfariinihoitoa saavaa potilasta ja lähes 2 000 yli kaksi vuorokautta kestäneen eteisvärinäkohtauksen rytminsiirtoa vuosilta 2003–2016.
Tutkimus tukee antikoagulanttien käyttöä
Potilailla, joilla INR-arvo laski toimenpiteen jälkeen alle hoitotason, havaittiin korkeampi aivoinfarktiriski kuin muilla. Riski oli kohonnut myös, jos INR oli viiterajojen alaosan tuntumassa rytminsiirron aikana.
– Väitöstutkimukseni nostaa esiin kysymyksen, pitäisikö verenohennuslääkitystä tehostaa väliaikaisesti rytminsiirron jälkeen, jos potilas käyttää varfariinia. Tämän varmistaminen vaatisi kuitenkin laajemman, satunnaistetun tutkimuksen, Hellman toteaa.
Nykyisin yhä useampi eteisvärinäpotilas käyttää verihyytymien estossa uudempia antikoagulantteja, eli apiksabaania, dabigatraania, edoksabaania tai rivaroksabaania. Niiden käyttö on vaivattomampaa ja myös vuotoriskit ovat vähäisempiä kuin varfariinilla.
– Väitöstutkimus tukee uusien antikoagulanttien käyttöä. Verenohennuksen heikkenemisen riski on silloin rytminsiirron jälkeen vähäisempi, kunhan lääke muistetaan ottaa päivittäin, Hellman huomauttaa.
Väitöstutkimus tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa.
Tutkimus: Apteekkien työntekijät toiseksi luotetuimpia Suomessa
|
Apteekit kärsivät työvoimapulasta – tilanne kärjistyy kesällä
|
Orion yhteistyöhön kotimaisen startup-yrityksen kanssa
|
Liikkuminen auttaa vaikka sen aloittaisi vasta kuusikymppisenä
|
Fimea isännöi useita lääkealan kokouksia puheenjohtajuuskaudella
|
Verkkoapteekkitoimitusten lämpötilaseuranta varmistaa lääkkeiden turvallisuuden
|
Painoa terveydelle!
|
HIV = hieman ikävä vaiva
|
Verenpaineen alentaminen vähentäisi rytmihäiriöitä
|
Apteekkien osaamista tarvitaan myös sosiaalihuollossa
|
Lääkevaihto piristi muistisairaan
|
Oriola vähentää väkeä
|
Apteekkariliitto jakoi apurahaa vanhusten lääkehoitoon
|
Miten koira suojataan punkeilta?
|
HIV-lääkkeen kopiot pääsivät markkinoille
|
Lääketeollisuus julkaisi sidonnaisuutensa terveydenhuoltoon
|
Puolesta asiointi apteekissa alkoi
|
Esperi-yhteistyö alkaa Helsingissä
|
Portugalilaisesta apteekkarista PGEU:n puheenjohtaja
|
Fimea esittää biologisten lääkkeiden vaihtoa apteekkiin
|
Omaishoitajien lääkehoito ontuu
|
Aino-Kaisa Pekonen sosiaali- ja terveysministeriksi
|
Rinteen hallitus jatkaa apteekkialan uudistamista
|
Opioidikipulääke lisää keuhkokuumeen riskiä Alzheimerin tautia sairastavilla
|
Lääkkeiden puhdistus hoivakotiin ja vessoihin
|
Apteekkareiden arkielämää kuvaava videosarja julki – näitä saa jakaa!
|
Kela varoittaa lääkäreitä vahvoista opioideista
|
Hengityssairaudet yhteydessä suurentuneisiin sydänriskeihin
|
Annosjakelun palveluseteli säästää Pohjois-Karjalassa
|
Neuvottelut optiovuodesta päättyivät tuloksettomina
|