Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen
Lääkehoito 05.04.2019 10:30 VIRPI EKHOLM ISTOCK
Tehokas verenohennuslääkitys estää aivoinfarkteja rytminsiirron jälkeen. Hoito on kuitenkin usein puutteellista, todettiin Turun yliopiston tutkimuksessa.
Lähes neljäsosalla potilaista veren INR-arvo laskee alle hoitotason kolmen viikon kuluessa rytminsiirrosta. Juuri tämä on kriittisin aika, jolloin verenohennuksen tulisi olla kunnossa, korostaa sisätautien erikoislääkäri Tapio Hellman Tyksistä, joka tutki aihetta väitöstutkimuksessaan.
Hellmanin mukaan INR-arvoja seurataan tiiviisti ennen rytminsiirtoa, sillä niiden tulisi olla hoitotasolla kolmen viikon ajan ennen toimenpidettä. Kun rytminsiirto on tehty, seuranta saattaa kuitenkin lopahtaa.
Eteisvärinä on sydämen yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, johon liittyy suurentunut aivoinfarktin riski. Jos eteisvärinä aiheuttaa elämänlaatua haittaavia oireita, rytmi voidaan palauttaa normaaliin sinusrytmiin sähköisellä rytminsiirrolla, joka kuitenkin lisää aivoinfarktiriskiä väliaikaisesti.
Tutkimusaineistossa on yli 1 300 varfariinihoitoa saavaa potilasta ja lähes 2 000 yli kaksi vuorokautta kestäneen eteisvärinäkohtauksen rytminsiirtoa vuosilta 2003–2016.
Tutkimus tukee antikoagulanttien käyttöä
Potilailla, joilla INR-arvo laski toimenpiteen jälkeen alle hoitotason, havaittiin korkeampi aivoinfarktiriski kuin muilla. Riski oli kohonnut myös, jos INR oli viiterajojen alaosan tuntumassa rytminsiirron aikana.
– Väitöstutkimukseni nostaa esiin kysymyksen, pitäisikö verenohennuslääkitystä tehostaa väliaikaisesti rytminsiirron jälkeen, jos potilas käyttää varfariinia. Tämän varmistaminen vaatisi kuitenkin laajemman, satunnaistetun tutkimuksen, Hellman toteaa.
Nykyisin yhä useampi eteisvärinäpotilas käyttää verihyytymien estossa uudempia antikoagulantteja, eli apiksabaania, dabigatraania, edoksabaania tai rivaroksabaania. Niiden käyttö on vaivattomampaa ja myös vuotoriskit ovat vähäisempiä kuin varfariinilla.
– Väitöstutkimus tukee uusien antikoagulanttien käyttöä. Verenohennuksen heikkenemisen riski on silloin rytminsiirron jälkeen vähäisempi, kunhan lääke muistetaan ottaa päivittäin, Hellman huomauttaa.
Väitöstutkimus tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa.
Orionin lääkkeettömät apteekkituotteet siirtyvät Medifonin jakeluun
|
USA:n opioidikriisistä jättikorvaus
|
Apteekit valmistautuvat Nenäpäivään
|
Sydäntä suojaava monipilleri osoitti tehonsa
|
KKI palkitsi Apteekkariliiton yhteistyöstä - Liikkujan Apteekki on ollut menestys
|
Apteekin lääkitysturvallisuustyö saa tunnustusta
|
Lakanapyykistä lääkkeisiin
|
Apteekkipalvelut laajenevat – Tanskassa uusitaan nyt reseptejä
|
Influenssarokotteiden jakelu alkaa tavanomaista myöhemmin
|
Sokerilimun vaihtaminen kahviin pienentäisi diabetesriskiä
|
Verkkoapteekki otti ison kehitysaskeleen
|
Hoivayritykset keskittävät annosjakelua
|
Kirsi Varhilasta STM:n kansliapäällikkö
|
Apteekkien Mielinauha-keräys ylitti odotukset
|
Rintasyöpälääke letrotsoli uhkaa loppua
|
Gluteeni lisää lapsen riskiä sairastua keliakiaan
|
D-vitamiinilisät eivät ehkäise diabetesta
|
Lääkkeet loppuvat, kun Kiina sulkee tehtaita
|
Vältettävien lääkkeiden käyttö vähentynyt iäkkäillä
|
Ehdollista korvattavuutta jatketaan kuusi vuotta
|
Beetasalpaajien hyödyt katoavat pitkäaikaiskäytössä
|
Rintasyöpää voitaisiin ehkäistä lääkkein, haitat vielä liian suuria
|
Ministeriö haluaa kansallisen lääkityslistan
|
Väitöskirja antaa karun kuvan Ruotsin apteekkiuudistuksesta
|
Lääkkeiden karsinta palautti elämänilon
|
Vanhuspalvelujen lääkitysongelmat jatkuvat
|
Lääkkeitä saa Suomessa vielä hyvin
|
Muuntokoulutus työllisti farmaseutteja pohjoisessa
|
Superhelle voi vähentää lääkkeen tehoa
|
Uusia vaihtoehtoja tyypin 2 diabeteksen hoitoon lapsille
|