Rusketus yhä ihannoitua
19.04.2010 11:08 KUVAPÖRSSI
Jopa kahdeksan kymmenestä suomalaisesta pitää ruskettunutta ihoa hyvännäköisenä, selviää Syöpäjärjestöjen Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa.
Ruskettunut iho herättää yhä ihailua, vaikka kahdeksan kymmenestä suomalaisesta tietääkin, ettei ihon ruskettaminen auringossa tai solariumissa ole terveellistä. Tietämättömimpiä riskeistä vaikuttavat olevan nuoret suomalaiset, joista Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Matti Rautalahti onkin huolissaan.
– Juuri lapsena ja nuorena saadut suuret UV-säteilyannokset altistavat melanoomalle, hän sanoo.
Asenteet ovat silti muuttuneet parempaan suuntaan: vuonna 2002 rusketusta piti hyvänäköisenä peräti yhdeksän vastaajaa kymmenestä.
Ainakin silloin tällöin aurinkoa ottaa seitsemän suomalaista kymmenestä. Säännöllisesti tai usein ihoaan kertoo ruskettavansa yksi kymmenestä.
Eri ikäryhmien välillä on eroja, nuorimmista 15–24 vuotiaista kahdeksan kymmenestä rusketti ihoaan, kun taas kahdessa vanhimpien ryhmässä (50–79-vuotiaat) vain kuusi kymmenestä rusketti ihoaan.
Naiset etujoukoissa
itseruskettavien käytössä
Rusketus saattaa yhä useammin olla purkista: itseruskettavat aineet ovat nuorimmissa ikäryhmissä ja naisten keskuudessa jo varsin suosittuja.
Koko väestöstä vain joka kymmenes käyttää itseruskettavia aineita, mutta naisista jo yli 20 prosenttia käyttää niitä. Alle 34 vuotiaista naisista itseruskettavia käyttää jo noin 35 prosenttia.
Itseruskettavien aineiden käyttö on nykytietämyksen valossa turvallista. Ruskettava aine on nimeltään dihydroksiasetoni, ja se on eräänlainen sokeri. Se tarttuu ihon sarveiskerrokseen, keratiiniin, ja värjää sen. Keinorusketus ei kuitenkaan suojaa auringolta, vaan iho palaa lähes yhtä helposti kuin ruskettumaton iho. (IK)
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|