Psyykenlääkkeiden käyttö vähenee
Lääkehoito 07.06.2016 10:10 INKERI HALONEN INGIMAGE
Erityisesti perinteisten unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö on vähentynyt.
Vastoin yleistä huolta psyykenlääkkeiden käytön kasvusta kaikkien psyykenlääkkeiden yhteenlaskettu kulutus Suomessa on vähentynyt 12 prosenttia vuosina 2009–2015.
Eniten on vähentynyt perinteisten unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden kulutus.
Masennuslääkkeiden kulutuksen viime vuosiin saakka jatkunut kasvu on tasaantunut. Myös psykoosilääkkeiden kulutuksen kasvu on hidastunut viimeisten viiden vuoden aikana.
Myös psyykenlääkkeiden sairausvakuutuskorvaukset laskeneet
Psyykenlääkkeistä sairausvakuutuskorvauksia saaneiden määrä on myös pienentynyt viime vuosina. Unilääkkeistä korvausta saaneiden määrä väheni 34 prosenttia ja rauhoittavista lääkkeistä korvausta saaneiden määrä väheni 24 prosenttia vuosina 2009–2015.
Masennuslääkkeistä korvausta saaneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2012 alkaen.
Sen sijaan psykoosilääkkeistä korvausta saaneiden määrä kasvaa edelleen. Vuosina 2009–2015 määrä kasvoi 29 prosenttia.
Suositukset ohjaavat välttämään pitkäaikaista käyttöä
Erityisesti rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden käytöstä on vuosina 2007–2012 ilmestynyt useita sekä kansallisia että sairaanhoitopiirien hoitosuosituksia, jotka ohjaavat välttämään näiden lääkkeiden pitkäaikaista käyttöä.
– Suositukset ovat saattaneet vaikuttaa näiden lääkkeiden määräämiseen, sanoo erikoistutkija Terhi Kurko Kelasta.
Lisäksi lääkkeiden kulutukseen on voinut vaikuttaa parantunut psykoterapian saatavuus ja Kelan psykoterapian muuttuminen lakisääteiseksi vuoden 2011 alusta.
Psyykenlääkkeiden käytön väheneminen voi johtua myös lääkekorvausten leikkauksista ja siitä, että jotkin lääkkeet ovat poistuneet korvausjärjestelmästä.
– Nämä muutokset saattavat vaikeuttaa lääkkeiden saatavuutta erityisesti pienituloisilla, Kurko sanoo.
Tiedot psyykenlääkkeiden kulutuksesta vuosina 2009–2015 perustuvat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tukkumyyntitilastoon, joka sisältää myyntiluvallisten lääkkeiden myynnin sairaaloille ja apteekeille vuosittain.
Psyykenlääkkeiden korvausten saajien määrät vuosina 2009–2015 perustuvat Kelan reseptitiedostoon, joka sisältää apteekeista toimitettujen korvattavien reseptilääkkeiden ostotiedot.
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
Liian harva käyttää statiinia sydänkohtauksen jälkeen
|
Korona ei ole ainoa uhka – tuberkuloosi on yhä yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista.
|
Nopean masennushoidon vaikutus voi lujittua unessa
|
"Nyt mä vasta ymmärrän" – apteekkien lääkeneuvontaa tarvitaan
|
Tutkimus: Uudet hyytymisenestolääkkeet toimivat, mutta kaikki eivät noudata lääkityksiään
|
EMA: Klorokiinia ja hydroksiklorokiinia tulee käyttää vain hoitosuositusten mukaan
|
Pitkäaikaista lääkitystä ei pidä lopettaa koronan pelossa
|
Hypoglykemian hoito helpottuu
|
Hyvästi räkätauti? Lääke flunssaan saattaakin löytyä
|
Nesteenpoistolääke ehkäisee muistisairaan murtumia
|
Migreeniin on tulossa uusia lääkkeitä
|
Uusi haluttomuuslääke lisää naisen halua ja nostaa verenpainetta
|
HIV = hieman ikävä vaiva
|
Verenpaineen alentaminen vähentäisi rytmihäiriöitä
|
Omaishoitajien lääkehoito ontuu
|
Tekoäly, VR, AR ja 3D tulevat lääkehoitoon
|
Suihkeella irti masennuksesta
|
Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Tuhlatut lääkkeet
|
Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta
|
Apteekin ja kotihoidon yhteistyö vähentää lääkeriskejä
|
Alzheimer-potilailla päälleikäistä uni- ja kipulääkitystä
|
Potilaan omat solut nujertavat syövän
|
Parasetamoli ei välttämättä täysin haitaton raskauden aikana
|
Lääkehoitoihin luotetaan, mutta ne myös huolestuttavat
|
Viranomaiset huolissaan epilepsialääke klonatsepaamin kasvavasta off label -käytöstä
|
Antibiootteihin liitetyt sydänriskit selittyvät potilailla – ei lääkkeillä
|