Potilaan omat solut nujertavat syövän
Lääkehoito 19.10.2018 13:26 VIRPI EKHOLM LEHTIKUVA
Kun yhdysvaltalainen Emily Whitehead oli 7-vuotias, hänen leukemiansa oli uusiutunut kahdesti, eivätkä mitkään sytostaatit enää tehonneet.
Professori vertaa oman veren puolustussoluja hyödyntävää hoitoa yhtä käänteentekeväksi kuin aikanaan luuydinsiirtoja. CAR-T-terapia on nyt aloitettu myös Suomessa.
Leukemian ja imukudossyövän eli lymfooman hoitoon on tulossa aivan uudenlainen vaihtoehto, CAR-T-soluterapia.
CAR-T-hoidossa käytetään potilaan omia veren puolustussoluja, T-lymfosyytteja, jotka muokataan geneettisesti niin, että ne käyvät tehokkaasti syöpäsolujen kimppuun.
CAR on lyhenne sanoista kimeerinen antigeenireseptori, joka lisätään T-solujen pinnalle. Tämän reseptorin ansiosta muokatut solut tunnistavat ja nitistävät potilaan omat syöpäsolut.
Solu- ja verensiirtohoitojen professori, ylilääkäri Kim Vettenranta HYKSistä pitää uutta hoitoa merkittävänä askeleena soluterapioiden kehityksessä.
– Muutosta voi verrata siihen, kun luuytimen siirrot tulivat mahdollisiksi 1970-luvun alussa ja muuttivat merkittävästi leukemian hoitoa, hän vertaa.
Tarjolla aluksi vain harvoille
CAR-T-soluhoidot koskevat aluksi erittäin pientä ryhmää leukemia- ja lymfoomapotilaita, joille muut syöpähoidot eivät ei ole saatu riittävää hoitovastetta muilla syöpähoidoilla. Heille se voi kuitenkin olla käänteentekevä hoito.
Soluhoidot on juuri aloitettu HYKS Syöpäkeskuksessa aikuisille lymfoomapotilaille lääketehdas Celgenen tutkimuksessa. Lisäksi kaksi suomalaista lapsipotilasta on jo saanut hoitoa ulkomailla Novartiksen toteuttamassa tutkimuksessa.
Aluksi hoitoa tullaan antamaan vain yksittäisille, vaikeimmin sairaille leukemia- ja lymfoomapotilaille.
– On kuitenkin mahdollista, että CAR-T-hoito korvaa tulevaisuudessa joillakin potilailla muita raskaita hoitoja, kuten luuydinsiirtoja, Vettenranta pohtii.
Ensimmäinen CAR-T-hoitoa saanut lapsi, yhdysvaltalainen Emily Whitehead, on nyt 13-vuotias. Hän sai hoitoa 7-vuotiaana, sairastettuaan solunsalpaajahoidolle resistenttiä, kahdesti uusiutunutta leukemiaa.
– Nyt kuuden vuoden kuluttua tauti on edelleen poissa. Siis tilanteessa, jossa muita hoitovaihtoehtoja ei enää ollut.
Kova hinta, vaaralliset haittavaikutukset
Suurimmat hidasteet uusien hoitojen yleistymiselle ovat niiden korkea hinta sekä merkittävät haittavaikutukset.
Hoidon tarkkaa hintaa Suomessa ei ole vielä määritelty, mutta Vettenranta arvioi sen olevan huomattavan kallista.
CAR-T-hoitoihin liittyy myös melko tavallisia, potentiaalisesti hengenvaarallisia haittavaikutuksia, kuten korkeaa kuumetta aiheuttava sytokiinioireyhtymä. Siksi on tärkeää, että hoidot tulevat keskitetyiksi mahdollisimman osaaviin käsiin.
Kaikesta huolimatta Vettenranta on toiveikas.
– Ehkäpä kymmenen vuoden kuluttua meillä on käytettävissä CAR-T-hoitoja muihinkin syöpiin kuin leukemioihin ja lymfoomiin, ja niiden turvallisesta käytöstä on opittu lisää, jolloin kynnys niiden käyttöön madaltuu. Ja varmaa on, että hoidon hinta tulee laskemaan, hän ennustaa.
Raaka-aine tuotetaan sairaalassa
Sairaaloille ja valvontaviranomaisille uudet soluterapiat tuovat aivan uusia haasteita. Kyseessä ovat ensimmäiset myyntiluvalliset lääkevalmisteet, joiden raaka-aine tuotetaan sairaalassa.
– Lähetämme sairaalasta solut ulkomaille lääketehtaaseen muokkausta varten, josta ne tulevat muokattuina sairaalaan takaisin. Näinhän ei toimita minkään muun lääkevalmisteen kohdalla, Vettenranta huomauttaa.
Tulevaisuudessa CAR-T-hoidot valmistetaan ehkä terveiden luovuttajien soluista. Nämä tutkimukset ovat jo maailmalla pitkällä, mutta eivät vielä myyntilupavaiheessa.
Euroopan komissio myönsi elokuun lopussa myyntiluvat ensimmäisille CAR-T-soluvalmisteille, Novartiksen Kymriahille ja Gileadin Yescartalle.
Molemmat lääkevalmisteet on tarkoitettu suurisoluisen B-solulymfooman hoitoon aikuisilla. Kymriahin toinen käyttöaihe on lasten ja nuorten akuutin lymfaattisen leukemian hoito. Hoidot on suunnattu potilaille, joiden sairaus on erityisen vaikeahoitoinen tai uusinut aiemmista hoidoista huolimatta.
Fimea arvio vaikutuksia
HYKS on mukana kahdessa CAR-T-soluhoidon myyntilupatutkimuksessa. Celgenen LisoCel-valmisteen lisäksi tutkimuksen kohteena on Kymriah, jonka käyttöaihetta pyritään laajentamaan lasten imukudossyövän hoitoon.
Fimea arvioi parhaillaan CAR-T-hoitojen hoidollisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tutkijalääkäri Ulla Härkösen mukaan arviot valmistuvat aikaisintaan lokakuun aikana.
Valeapteekki joutuu maksamaan 100000 euron uhkasakon
|
Apteekkariliiton varapuheenjohtajat jatkokaudelle
|
Apteekkariliitto palkitsi ansioituneita
|
Vantaa saa uudet apteekkinsa
|
Lääkkeet kulkivat lakosta huolimatta
|
Antibioottien käyttö vähenee Suomessa edelleen
|
Lääkeroboteille mietitään uusia tehtäviä
|
Virolainen sähköinen resepti kelpaa Suomessa maaliskuussa
|
Ei tuote, vaan hoito
|
Jorviin avautuu apteekki maaliskuussa
|
Diklofenaakkia siirtyy reseptimyyntiin Ruotsissa
|
Markus Henriksson jatkaa Valviran johdossa
|
Apteekit yllättivät Nenäpäivä-tempauksella
|
Outi Antilasta Kelan pääjohtaja
|
Vastuullisuutta parhaimmillaan
|
Biosimilaarien apteekkivaihto laajenee Euroopassa
|
Ensimmäinen lääkitysturvallisuuden apulaisprofessori esittää alalle omaa tutkimus- ja kehittämisyksikköä
|
Hypoglykemian hoito helpottuu
|
STM yrittää vauhdittaa Kanta-palveluiden taaperrusta
|
Apteekkarista kuoriutui maratoonari
|
Syöpälääke paisuttaa Orionin tulosta
|
Lääkemuutokset piristivät vanhusta
|
Rintasyöpälääke letrotsolia on taas saatavilla
|
Anemia raskauden alkupuolella lisää tarkkaavaisuushäiriön riskiä
|
Pieni määrä Avonex-injektioliuosta vedetään pois markkinoilta
|
Vanhusten lääkitysongelmien selvittäminen tehostuu
|
Hyvästi räkätauti? Lääke flunssaan saattaakin löytyä
|
Makeutettu parasetamoli aiheuttaa lasten lääkemyrkytyksiä
|
Terveyspiste syventää apteekin ja terveydenhuollon yhteistyötä
|
Nesteenpoistolääke ehkäisee muistisairaan murtumia
|