Pandemrixin yhteys narkolepsiaan vahvistui
01.09.2011 09:39 KUVAPÖRSSI
Ainakin 79 suomalaista lasta sairastui narkolepsiaan saatuaan Pandemrix-rokotteen.
Kansallinen narkolepsiatyöryhmä vahvistaa torstaina julkaistussa loppuraportissaan, että Pandemrix-rokotus myötävaikutti lasten narkolepsiatapausten määrän kasvuun Suomessa.
Tutkimuksen mukaan rokottamiseen liittynyt lisääntynyt riski oli 6 narkolepsiatapausta 100 000 rokotettua kohden 4–19-vuotiaiden ikäryhmässä. Riski oli lähes 13-kertainen rokottamattomiin verrattuna. Alle 4-vuotiailla ja yli 19-vuotiailla vastaavaa narkolepsian lisääntymistä ei havaittu.
Pandemrix-rokottamiseen liittynyt narkolepsia on kaikissa tutkituissa tapauksissa havaittu henkilöillä, joilla on narkolepsian riskiperimä.
Muista maista toistaiseksi vain Ruotsi on epidemiologisen tutkimuksen avulla vahvistanut pandemiarokottamiseen liittyneen narkolepsiatapausten lisääntymisen lapsilla ja nuorilla. Myös Norjassa ja Ranskassa on raportoitu odotettua enemmän narkolepsiatapauksia Pandemrix-rokotetta saaneilla lapsilla.
THL:n ylläpitämään rokotusten haittavaikutusrekisteriin on ilmoitettu 98 Pandemrix-rokotuksen jälkeen ilmennyttä narkolepsiatapausta, joista 79 oli rokotettaessa 4–19-vuotiaita. Useimpien oireet olivat alkaneet parin kuukauden kuluessa rokottamisesta.
Euroopan lääkevirasto suosittelee, että Pandemrixia käytetään alle 20-vuotiailla vain, jos kausi-influenssarokotetta ei ole saatavilla, ja jos henkilö tarvitsee suojaa sikainfluenssavirusta vastaan esimerkiksi siksi, että hänellä on vaara saada influenssan vakava tautimuoto tai muita liitännäissairauksia.
Pandemrix-rokotetta käytettiin talvella 2009–2010 sikainfluenssaepidemian torjuntaan. Noin puolet suomalaisista otti rokotuksen. Sikainfluenssarokote esti Suomessa ensimmäisen aallon aikana kaudella 2009–2010 noin 40 000 ja toisen aallon aikana 2010–2011 vielä toiset 40 000 sikainfluenssatapausta.
Työryhmä yhtyy Euroopan lääkeviraston arvioon siitä, että odottamattomista ja hyvin valitettavista narkolepsiatapauksista huolimatta rokotteen hyöty–haittasuhde on selvästi positiivinen. (EE)
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|