Pandemrixin yhteys narkolepsiaan vahvistui
01.09.2011 09:39 KUVAPÖRSSI
Ainakin 79 suomalaista lasta sairastui narkolepsiaan saatuaan Pandemrix-rokotteen.
Kansallinen narkolepsiatyöryhmä vahvistaa torstaina julkaistussa loppuraportissaan, että Pandemrix-rokotus myötävaikutti lasten narkolepsiatapausten määrän kasvuun Suomessa.
Tutkimuksen mukaan rokottamiseen liittynyt lisääntynyt riski oli 6 narkolepsiatapausta 100 000 rokotettua kohden 4–19-vuotiaiden ikäryhmässä. Riski oli lähes 13-kertainen rokottamattomiin verrattuna. Alle 4-vuotiailla ja yli 19-vuotiailla vastaavaa narkolepsian lisääntymistä ei havaittu.
Pandemrix-rokottamiseen liittynyt narkolepsia on kaikissa tutkituissa tapauksissa havaittu henkilöillä, joilla on narkolepsian riskiperimä.
Muista maista toistaiseksi vain Ruotsi on epidemiologisen tutkimuksen avulla vahvistanut pandemiarokottamiseen liittyneen narkolepsiatapausten lisääntymisen lapsilla ja nuorilla. Myös Norjassa ja Ranskassa on raportoitu odotettua enemmän narkolepsiatapauksia Pandemrix-rokotetta saaneilla lapsilla.
THL:n ylläpitämään rokotusten haittavaikutusrekisteriin on ilmoitettu 98 Pandemrix-rokotuksen jälkeen ilmennyttä narkolepsiatapausta, joista 79 oli rokotettaessa 4–19-vuotiaita. Useimpien oireet olivat alkaneet parin kuukauden kuluessa rokottamisesta.
Euroopan lääkevirasto suosittelee, että Pandemrixia käytetään alle 20-vuotiailla vain, jos kausi-influenssarokotetta ei ole saatavilla, ja jos henkilö tarvitsee suojaa sikainfluenssavirusta vastaan esimerkiksi siksi, että hänellä on vaara saada influenssan vakava tautimuoto tai muita liitännäissairauksia.
Pandemrix-rokotetta käytettiin talvella 2009–2010 sikainfluenssaepidemian torjuntaan. Noin puolet suomalaisista otti rokotuksen. Sikainfluenssarokote esti Suomessa ensimmäisen aallon aikana kaudella 2009–2010 noin 40 000 ja toisen aallon aikana 2010–2011 vielä toiset 40 000 sikainfluenssatapausta.
Työryhmä yhtyy Euroopan lääkeviraston arvioon siitä, että odottamattomista ja hyvin valitettavista narkolepsiatapauksista huolimatta rokotteen hyöty–haittasuhde on selvästi positiivinen. (EE)
Apteekin puhelinneuvonnan arvoa selvitetään Ruotsissa
|
Suomesta Euroopan digiveturi
|
Generation Green ei selvinnyt finaaliin
|
FIP:ltä apua ja ohjeita pakolaiskriisiin
|
Läpimurto tutkimuksessa: allergiarokote markkinoille 5-10 vuodessa?
|
STM ehdottaa apteekkimaksun korottamista osana lääkesäästöjä
|
FIP käynnistyi Düsseldorfissa
|
Tupakointi mahdollisesti diabeteksen riskitekijä
|
Kananmunat eivät lisää sydänriskejä
|
Viranomaisvalvonta kattaa myös apteekkareiden yhtiöt
|
Kiinnostaako kehitysyhteistyö? Pharmaciens Sans Frontières aloittamassa Suomessa
|
Kirsti Torniaisesta Vuoden Proviisori 2015
|
Farmasian ammattilaisten omaa juhlapäivää vietetään tänään
|
Kuluttajaliitto ja Apteekkariliitto varoittavat valeapteekeista
|
Kanervasta Aptan uusi puheenjohtaja
|
Tuore väitös: Lääkkeitä säilytetään kotona huolettomasti
|
Tupakointi kiihdyttää MS-taudin etenemistä
|
D-vitamiinin tarve jakaa asiantuntijat
|
Kielimuuri hidastaa asiakaspalvelua
|
Pakolaiskriisi haastaa kuva- ja elekielen käyttöön apteekeissa
|
Ympyrätalon apteekkiin Apteekin Terveyspiste
|
Hainrustotuotteita apteekeissa vain vähän – moni valmis poistamaan kokonaan
|
STM: Lääkesäästöjen budjettilait valmistunevat lokakuussa
|
Lääkekuljetukset turvassa perjantain mielenilmaukselta
|
Reseptikeskuksen häiriöt uhkasivat pahasti annosjakelua
|
Ummetus voi edeltää Parkinsonin tautia
|
Sähköisiä reseptejä nyt myös henkilötunnuksettomille
|
Apteekit palvelevat myös ensi perjantaina
|
”Ilman lääkkeitäkö heidät pitäisi jättää?”
|
Digoksiini on turvallista – riskit näkyvät vain heikoissa tutkimuksissa
|