Onko elämää ilman digiä?
Kolumni 03.09.2015 14:13 KARI VÄISÄNEN
DIGITAALISUUS – JO PELKKÄNÄ SANANA – on yhä tuntematon asia useille apteekin asiakkaille, erityisesti ikä-ihmisille. Suomelle, joka on maantieteellisesti suuri, mutta väestömäärältään pieni maa, digitaalisuus tarjoaa lähes rajattomasti uusia mahdollisuuksia.
Onnistuneita kokeiluja on paljon, kuten terveydenhuollossa.
Aiemmin oli yleistä, että tietyn diagnoosin saaneita potilaita kohdeltiin samalla tavalla. Nyt, kiitos valtavien maailmanlaajuisten tiedostojen esimerkiksi perimien suhteen, lähes jokainen potilas voi saada täsmähoitoa ja -lääkitystä oman taudinkuvansa mukaan.
”Ilman digitalisaatiota nykyisten pankkipalveluiden tarjoaminen vaatisi kaikkien suomalaisten työpanoksen.”
Yksi kehityksen suurimmista pullonkauloista on eri tiedostojen keskinäinen sopimattomuus. Esimerkiksi Helsingissä on yli 100 erilaista sote-hallinnon järjestelmää ja HUS:n alueella noin 800 erilaista potilasrekisteriä.
Terveystieto on usein hyvin epäkäytännöllisessä muodossa. Potilaskertomuksiin sanelluista tiedosta ei saada irti digitaalista hyötyä, jos tieto ei ole konekielistä.
DIGITAALISUUS AUTTAA ihmisiä varsin arkisissa asioissa. On yhä yleisempää, että verenpainetiedot, veren sokeripitoisuus, tai sydämen toimintaa mittaava tieto välittyy suoraan digitaalisessa muodossa lääkärille, joka voi tehdä hoito- tai lääkitysdiagnoosin virtuaalisesti, olematta itse paikalla.
Myös erilaiset etähoidot lisääntyvät. On arvioitu, että esimerkiksi silmätulehduksen hoito terveyskeskuksessa saattaa viedä potilaalta jopa kuusi tuntia. Vastaava prosessi vaikkapa mobiiliyhteyden kautta voi lyhentää hoitoajan noin tuntiin.
Digitalisaatio on jo mullistanut monen alan toimintoja. Pankkialalla on laskettu, että vanhoilla toimintatavoilla nykyiset pankkipalvelut vaatisivat lähes meidän kaikkien, yli viiden miljoonan suomalaisen työpanoksen.
APTEEKEILLE DIGITAALISUUS ON MAHDOLLISUUS, jos ne seuraavat markkinoiden kehitystä ja asiakkaiden käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia.
Digitalisaatio luo kuluttajille kokonaan uuden tarjonta- ja palvelukulttuurin, jossa pärjätäkseen on opittava jatkuvasti uusia markkinoinnin ja myynnin keinoja.
Suositustaloudessa asiakkaat vertailevat kokemuksiaan esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä. Jos asiakaskokemus on huono, merkitsee se asiakkuuksien vähenemistä. Myös apteekkien on oltava aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Mieluummin ajoissa kuin liian myöhään.
Kirjoittaja Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:n toimitusjohtaja ja PharmaPress Oy:n hallituksen jäsen.
Osallistu keskusteluun
Mediuutiset haastaa apteekit mukaan Kiitä kollegaa -kampanjaan
|
Apteekkien kannattavuuserot ovat kasvaneet
|
Antibioottialtistus raskauden aikana yhteydessä varhain alkavaan Crohnin tautiin
|
Liikakilot yhteydessä munuaisten toiminnan heikentymiseen
|
Hila: Migreenilääke Aimovig saa korvattavuuden
|
Siun sote palkittiin – otti palvelusetelin ensimmäisenä käyttöön lääkkeiden annosjakelussa
|
Aamiainen ei auta laihduttamaan – saattaa jopa lihottaa
|
Muutoksia lääkelakiin – päihdepotilaiden apteekkisopimukset jatkuvat kuten ennenkin
|
Lääkevarmennusjärjestelmä otetaan käyttöön lauantaina
|
STM teki tiekartan lääkehoidon kehittämiseen
|
Orionin verenpainelääkkeitä vedetään pois apteekeista
|
Espoo harkitsee koneellista annosjakelua pakolliseksi hoivapalveluihin
|
Tuhlatut lääkkeet
|
Intensiivinen verenpainehoito saattaa ehkäistä muistin heikkenemistä
|
Koulun liikuntatyö vuoden terveysteko
|
Suomalainen resepti kelpaa Viron apteekeissa
|
Terveystalo avasi Pandoran lippaan
|
Influenssaepidemia käynnistyi – Rokotteen ehtii vielä ottaa
|
Melkein joka kymmenes syöpä johtuu lihavuudesta
|
Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta
|
Suomessa on jo 200 Liikkujan Apteekkia!
|
Brexitiin on varauduttu sosiaaliturvassa ja lääkehuollossa
|
Norjan lääkepula pahenee
|
Lääke-euron uusjako
|
Murskaus loppui, vointi parani
|
Venäläiset tulevat
|
Lennokas tarina apteekkiketjusta
|
Lääkemyynti kääntyi kasvuun
|
Brexit uhkaa lääkkeiden saatavuutta
|
Uusia lääkkeitä lihavuuden hoitoon
|