Omaishoitajien lääkehoito ontuu
Lääkehoito 07.06.2019 15:42 ERJA ELO MIKKO KÄKELÄ
Sirkka-Liisa Kivelä toivoo laajaa forumia omaishoitajien tueksi. Lakiin olisi kirjattava omaishoidon turvallisuutta parantavia asioita, kuten säännölliset lääkehoidon turvatarkastukset.
Omaishoitajat eivät saa riittävästi tukea lääkehoitoon, ja sitä vaivaavat samat turvallisuusongelmat kuin vanhuspalveluita. Tutkijoiden mielestä apu löytyisi apteekeista.
Valmisteilla olevan tutkimuksen mukaan omaishoitoa vaivaavat samat lääkitysongelmat kuin vanhuspalveluja: lääke on unohdettu ottaa tai sitä on otettu liikaa, on käytetty väärää vahvuutta tai valmistetta.
– Poikkeamia oli runsaasti kaikissa lääkitysketjun vaiheissa. Yleisin ongelma oli kiire, jota koettiin vastanottotilanteessa, lääkeneuvonnassa ja lääkehoidon seurannassa sekä lääkkeen antamisessa, kertoo proviisori Annika Kiiski .
Kiiski kiersi viime keväänä kodeissa selvittämässä väitöskirjatutkimustaan varten, miten lääkehoito sujuu iäkkäiden omaishoitajilta. Lisäksi hän kartoitti omaishoitajien ja apteekkien henkilökunnan näkemyksiä lääkitysturvallisuuden kehittämisestä.
– Vaikka olen apteekkityössä kohdannut omaishoitajia, yllätyin silti, miten raskasta työtä he tekevät ja kuinka yksin he ovat.
Syöpäsairas hoitaa muistisairasta
Useimmilla kodeissa asiat olivat pääasiassa hyvin, mutta osa kohtaamisista oli rankkoja. Iäkkäät omaishoitajat olivat todella väsyneitä ja heidän oli vaikea saada apua lääkehoidon toteutukseen.
Omalääkäreitä ei ole, ja henkilökunta vaihtuu. Yksi omaishoitaja laski asioineensa 52 eri hoitajan kanssa. Proviisorin kotikäynti teki onnellisiksi: kerrankin joku kuunteli ja auttoi lääkehoidossa.
Vastuu läheisen hyvinvoinnista on valtava. Ilman koulutusta on selvittävä vaativastakin hoidosta, kuten sairaalasta kotiutuvan kipupumpun käytöstä. Lisäksi omaishoitaja voi olla lähes yhtä huonossa kunnossa kuin autettava: syöpää sairastava vanhus saattaa huolehtia muistisairaasta.
Kiiski tekee väitöskirjaansa emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän ja professori Marja Airaksisen tutkimusryhmässä. Geriatrisen lääkehoidon dosenttina työskentelevä Kivelä sai kaksi vuotta sitten Apteekkariliitolta 50 000 euron apurahan omaishoidon lääkitysturvallisuuden tutkimiseen.
Apteekit kotikäynneille
Kiiski ja koko Helsingin yliopiston tutkijaryhmä ovat vakuuttuneita siitä, että apteekkien pitäisi tehdä kotikäyntejä. Apteekit voisivat toimia linkkinä omaishoitajien ja kaupungin terveydenhuollon välissä.
Farmaseutti tai proviisori menisi omaishoitoperheiden kotiin ja tarkistaisi lääkityksen, lääkkeiden säilytyksen ja antotavat.
– Ajattelu pitäisi muuttaa niin, apteekit eivät pelkästään jaa lääkkeitä, vaan tuottavat yhteisön tarvitsemia palveluja. Ala tarvitsee rohkeutta lähteä ulos apteekista. Me näemme paljon sellaista, mitä muu terveydenhuolto ei näe, kannustaa Airaksinen
Kunta maksaisi osan palvelusta
Tutkimusryhmän mukaan omaishoitajat tarvitsevat lisää perehdytystä sairauksiin ja niiden lääkehoitoihin. Apteekit voisivat antaa enemmän lääkeneuvontaa ja käydä esimerkiksi omaishoitoyhdistyksissä kertomassa lääkkeistä.
Aluksi pitäisi konseptoida kotikäynnit. Sirkka-Liisa Kivelä ehdottaa, että kunta maksaisi kotikäynneistä suurimman osan samaan tapaan kuin omaishoitajien lakisääteisistä vapaapäivistä.
– Palvelusetelisopimus olisi omaishoitoperheille oikea aarre, sanoo Kivelä, joka on itsekin miehensä omaishoitaja.
