Nollasummapeli lopetettava
05.09.2011 09:33
PÄÄMINISTERI Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa luvataan, että kansalaisille on turvattava hyvä lääkkeiden saatavuus kaikissa olosuhteissa ja ammatillisesti toimiva lääkkeiden jakelu. Tämä on paljon luvattu.
Virkamiehet valtiovarainministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä ovat vaatineet, että lupaus pitää toteuttaa apteekkien taloutta turvattaessa kustannusneutraalisti avohuollon kokonaismyynnin, sairausvakuutuksen ja potilaiden lääkekustannusten osalta. Tämä nollasummapeli on mahdoton yhtälö.
Apteekkien myyntikatteesta ja tuloksesta on kevään 2009 jälkeen hävinnyt kymmeniä miljoonia euroja. Viitehintaeduista ovat hyötyneet ja tulevat jatkossakin hyötymään sairausvakuutusjärjestelmä ja apteekkien asiakkaat. Jossakin on kuitenkin raja. Jos kehitys jatkuu samanlaisena eikä apteekkien lääkemyynnistä ja -palveluista suostuta maksamaan kustannustasoa ja palvelujen arvon mukaista hintaa, voi hallituksen lupaukset unohtaa.
Viime kädessä markkinamekanismi oikaisee tilanteen. Palveluverkosto harvenee, aukioloaikoja supistetaan, palvelujen laatu heikkenee, farmaseutteja irtisanotaan ja apteekkarien pääasialliseksi kannustinelementiksi tulee kaiken muun tavaran ja palvelun kuin lääkkeiden myynti.
On luonnollista, että taloudellisesti vaikeina aikoina perinteisesti hyvin menestyneiden apteekkien tukemiselle ei tahdo löytyä poliittista tahtoa. Apteekkarit ovat kautta aikojen olleet verokalentereiden kärkihahmoja. Näin oli ennen. Apteekkiyrityksen erityisluonnetta ei oikein ymmärretä. Apteekkarin verotettavat tulot, palkkaoikaisu, apteekin tulos, apteekkiyrityksen yritysmuoto ja apteekkimaksu ovat viidakko, joka ei aukea päättäjille. Lääkemyynnin monopolin katsotaan olevan edelleen kultamuna, jota voidaan rokottaa uusilla maksuttomilla tehtävillä kannattavasta liiketoiminnasta piittaamatta.
Nykyisen apteekkijärjestelmän yksi terveyspoliittinen etu on se, että valtiolla on täydellinen määräysvalta sekä apteekkien taloudessa että palveluiden määrässä ja laadussa. Viisas valtio varmistaa kehityksen, jossa halutut apteekkipalvelut saadaan kohtuullisilla kustannuksilla, mutta liiketoiminnan selkärankaa ei katkaista. Julkisen vallan ei tarvitse investoida palvelujärjestelmään vaan se hyötyy verojen, maksujen ja kehittyvien palvelujen muodossa.
Päättäjien pitää ottaa päätösvalta virkamiehiltä ja lopettaa nollasummapeli apteekkien kustannuksella. Tässä on valinnan paikka. Nollasummapelillä varmistetaan se, että apteekkien muodonmuutos drug store kaupoiksi tapahtuu nopeasti. Toinen vaihtoehto on hyväksyä se tosiasia, että farmaseuttisella palvelullakin on hintansa, joka pitää maksaa jos palvelua vaatii.
Hannes Wahlroos
Kirjoittaja on proviisori ja farmasian tohtori, joka työskentelee Tapiolan Otso apteekissa Espoossa.
Osallistu keskusteluun
Kommentit
Tapio Heilala 14.09.2011 15:27
Hyvin yksinkertainen ratkaisu on lisata potilaan / asiakkaan maksuosuutta. Siina ei tarvita mutkikkaita korvausprosenttilaskimia.
Jos valtiolla ei ole rahaa -- silloin valtiolla ei ole rahaa.
Nykyaan on lahes aina niin, etta kun puhutaan POLITIIKASTA,
puhutaan RAHASTA.
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|
Pekka Järvinen 12.09.2011 15:45
Hannes Wahlroos käsittelee tärkeää asiaa. Lääketaksa on yksi keskisimmistä tekijöistä huolehdittaessa koko maan kattavasta lääkejakelusta. Mutta kirjoituksessa moitteet kohdistuvat nyt kyllä väärään tahoon. Virkamiehet eivät todellakaan määrittele niitä talouden ehtoja, joiden pohjalta valmistelu ja päätökset tehdään. Tämä koskee kaikkea valtiontalouteen vaikuttavia tekijöitä, niin myös lääketaksaa.
Hallitusohjelman mukaan lakisääteisen sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja vähennetään siten, että säästö valtiontalouteen on 113 miljoonaa euroa. Tuo hallitusohjelman vaatimus ei ole mitään nollasummapeliä vaan raakaa säästöä, jonka toteuttaminen merkitsee joillekin pienentyneitä tuloja ja luultavasti joillekin kasvaneita menoja. Ei ole virkamiesten vika, jos he eivät tässä tilanteessa lähde valmistelemaan apteekkien tuloja lisäävää lääketaksan uudistusta.