Nollasummapeli lopetettava
05.09.2011 09:33
PÄÄMINISTERI Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa luvataan, että kansalaisille on turvattava hyvä lääkkeiden saatavuus kaikissa olosuhteissa ja ammatillisesti toimiva lääkkeiden jakelu. Tämä on paljon luvattu.
Virkamiehet valtiovarainministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä ovat vaatineet, että lupaus pitää toteuttaa apteekkien taloutta turvattaessa kustannusneutraalisti avohuollon kokonaismyynnin, sairausvakuutuksen ja potilaiden lääkekustannusten osalta. Tämä nollasummapeli on mahdoton yhtälö.
Apteekkien myyntikatteesta ja tuloksesta on kevään 2009 jälkeen hävinnyt kymmeniä miljoonia euroja. Viitehintaeduista ovat hyötyneet ja tulevat jatkossakin hyötymään sairausvakuutusjärjestelmä ja apteekkien asiakkaat. Jossakin on kuitenkin raja. Jos kehitys jatkuu samanlaisena eikä apteekkien lääkemyynnistä ja -palveluista suostuta maksamaan kustannustasoa ja palvelujen arvon mukaista hintaa, voi hallituksen lupaukset unohtaa.
Viime kädessä markkinamekanismi oikaisee tilanteen. Palveluverkosto harvenee, aukioloaikoja supistetaan, palvelujen laatu heikkenee, farmaseutteja irtisanotaan ja apteekkarien pääasialliseksi kannustinelementiksi tulee kaiken muun tavaran ja palvelun kuin lääkkeiden myynti.
On luonnollista, että taloudellisesti vaikeina aikoina perinteisesti hyvin menestyneiden apteekkien tukemiselle ei tahdo löytyä poliittista tahtoa. Apteekkarit ovat kautta aikojen olleet verokalentereiden kärkihahmoja. Näin oli ennen. Apteekkiyrityksen erityisluonnetta ei oikein ymmärretä. Apteekkarin verotettavat tulot, palkkaoikaisu, apteekin tulos, apteekkiyrityksen yritysmuoto ja apteekkimaksu ovat viidakko, joka ei aukea päättäjille. Lääkemyynnin monopolin katsotaan olevan edelleen kultamuna, jota voidaan rokottaa uusilla maksuttomilla tehtävillä kannattavasta liiketoiminnasta piittaamatta.
Nykyisen apteekkijärjestelmän yksi terveyspoliittinen etu on se, että valtiolla on täydellinen määräysvalta sekä apteekkien taloudessa että palveluiden määrässä ja laadussa. Viisas valtio varmistaa kehityksen, jossa halutut apteekkipalvelut saadaan kohtuullisilla kustannuksilla, mutta liiketoiminnan selkärankaa ei katkaista. Julkisen vallan ei tarvitse investoida palvelujärjestelmään vaan se hyötyy verojen, maksujen ja kehittyvien palvelujen muodossa.
Päättäjien pitää ottaa päätösvalta virkamiehiltä ja lopettaa nollasummapeli apteekkien kustannuksella. Tässä on valinnan paikka. Nollasummapelillä varmistetaan se, että apteekkien muodonmuutos drug store kaupoiksi tapahtuu nopeasti. Toinen vaihtoehto on hyväksyä se tosiasia, että farmaseuttisella palvelullakin on hintansa, joka pitää maksaa jos palvelua vaatii.
Hannes Wahlroos
Kirjoittaja on proviisori ja farmasian tohtori, joka työskentelee Tapiolan Otso apteekissa Espoossa.
Osallistu keskusteluun
Kommentit
Tapio Heilala 14.09.2011 15:27
Hyvin yksinkertainen ratkaisu on lisata potilaan / asiakkaan maksuosuutta. Siina ei tarvita mutkikkaita korvausprosenttilaskimia.
Jos valtiolla ei ole rahaa -- silloin valtiolla ei ole rahaa.
Nykyaan on lahes aina niin, etta kun puhutaan POLITIIKASTA,
puhutaan RAHASTA.
Mediuutiset haastaa apteekit mukaan Kiitä kollegaa -kampanjaan
|
Apteekkien kannattavuuserot ovat kasvaneet
|
Antibioottialtistus raskauden aikana yhteydessä varhain alkavaan Crohnin tautiin
|
Liikakilot yhteydessä munuaisten toiminnan heikentymiseen
|
Hila: Migreenilääke Aimovig saa korvattavuuden
|
Siun sote palkittiin – otti palvelusetelin ensimmäisenä käyttöön lääkkeiden annosjakelussa
|
Aamiainen ei auta laihduttamaan – saattaa jopa lihottaa
|
Muutoksia lääkelakiin – päihdepotilaiden apteekkisopimukset jatkuvat kuten ennenkin
|
Lääkevarmennusjärjestelmä otetaan käyttöön lauantaina
|
STM teki tiekartan lääkehoidon kehittämiseen
|
Orionin verenpainelääkkeitä vedetään pois apteekeista
|
Espoo harkitsee koneellista annosjakelua pakolliseksi hoivapalveluihin
|
Tuhlatut lääkkeet
|
Intensiivinen verenpainehoito saattaa ehkäistä muistin heikkenemistä
|
Koulun liikuntatyö vuoden terveysteko
|
Suomalainen resepti kelpaa Viron apteekeissa
|
Terveystalo avasi Pandoran lippaan
|
Influenssaepidemia käynnistyi – Rokotteen ehtii vielä ottaa
|
Melkein joka kymmenes syöpä johtuu lihavuudesta
|
Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta
|
Suomessa on jo 200 Liikkujan Apteekkia!
|
Brexitiin on varauduttu sosiaaliturvassa ja lääkehuollossa
|
Norjan lääkepula pahenee
|
Lääke-euron uusjako
|
Murskaus loppui, vointi parani
|
Venäläiset tulevat
|
Lennokas tarina apteekkiketjusta
|
Lääkemyynti kääntyi kasvuun
|
Brexit uhkaa lääkkeiden saatavuutta
|
Uusia lääkkeitä lihavuuden hoitoon
|
Pekka Järvinen 12.09.2011 15:45
Hannes Wahlroos käsittelee tärkeää asiaa. Lääketaksa on yksi keskisimmistä tekijöistä huolehdittaessa koko maan kattavasta lääkejakelusta. Mutta kirjoituksessa moitteet kohdistuvat nyt kyllä väärään tahoon. Virkamiehet eivät todellakaan määrittele niitä talouden ehtoja, joiden pohjalta valmistelu ja päätökset tehdään. Tämä koskee kaikkea valtiontalouteen vaikuttavia tekijöitä, niin myös lääketaksaa.
Hallitusohjelman mukaan lakisääteisen sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja vähennetään siten, että säästö valtiontalouteen on 113 miljoonaa euroa. Tuo hallitusohjelman vaatimus ei ole mitään nollasummapeliä vaan raakaa säästöä, jonka toteuttaminen merkitsee joillekin pienentyneitä tuloja ja luultavasti joillekin kasvaneita menoja. Ei ole virkamiesten vika, jos he eivät tässä tilanteessa lähde valmistelemaan apteekkien tuloja lisäävää lääketaksan uudistusta.