Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Nämä seikat hidastavat toimivan koronarokotteen kehittämistä

Koronavirus     18.05.2020 15:32  HANNA HYVÄRINEN INGIMAGE

Koronarokotteita joudutaan vielä odottamaan. Tähän mennessä kaikkiaan 8 rokoteaihiota on edennyt kliinisiin tutkimuksiin.

COVID-19-tautiin liittyy vielä koko joukko kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia.

Maailmalla kehitetään nyt kiivaasti rokotetta COVID-19-tautia vastaan. Tällä hetkellä kehitystyön alla on kaikkiaan noin 120 rokoteaihiota.

Näistä noin puolet ovat kehitteillä Yhdysvalloissa, viidennes Euroopassa, toinen viidennes Kiinassa ja loput muualla Aasiassa ja Australiassa.

Kaikista näistä aihioista 8 on tähän mennessä edennyt kliinisiin tutkimuksiin.

Optimistisimmat ovat puhuneet ensimmäisten rokotteiden saamisesta jo ensi syksyksi, mutta valtaosa asiantuntijoista pitää realistisena, että rokote saadaan laajasti käyttöön vasta vuonna 2021.

THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan tämän vuoden syksyllä rokotteita voitaisiin ehkä antaa poikkeusluvalla joillekin ryhmille, mutta itse rokotteen lisäksi puuttuu vielä tieto, mille ryhmille poikkeusluparokotteita annettaisiin.

Nohynek kertoi rokotekehityksen tilanteesta THL:n ja Fimean järjestämässä webinaarissa maanantaina.

Ratkaistavana useita kysymyksiä

Ennen toimivan rokotteen valmistumista ratkaistavana on useita muitakin kysymyksiä, joihin ei vielä ole vastauksia. COVID-19 on edelleen uusi sairaus, josta tiedetään koko ajan enemmän, mutta paljon on vielä hämärän peitossa.

Vielä ei esimerkiksi tiedetä, miksi COVID-19-taudin vaikeusaste vaihtelee eri ihmisillä. Selvitettävä on myös se, mitkä viruksen rakenneosat ovat suojan kannalta olennaisia. Entä mitkä vasta-aineet kertovat parhaiten syntyneestä suojasta?

Tällä hetkellä ei vielä tiedetä edes sitä, millaisen suojan sairastettu tauti antaa. Rokotekehityksessä pyritään joka tapauksessa pitkäkestoiseen suojaan tautia vastaan. Rokotteessa immuniteetin kestoa voidaan pidentää tehosteaineilla.

Yksi merkittävä kysymys on se, voiko rokote jopa lisätä vakavamman tautimuodon riskiä. Tällaisia vaikutuksia huomattiin muun muassa SARS-rokotteen ja dengue-rokotteen kohdalla.

Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten rokote toimii eri ihmisryhmillä. Kliiniset kokeet tehdään yleensä työikäisillä perusterveillä ihmisillä, mutta rokotteista halutaan suojaa ennen muuta riskiryhmille. Niinpä tarvitaan tietoa myös rokotteiden sopivuudesta heille. Esimerkiksi vanhusten immuunivaste on työikäisiä heikompi.

Rokotekehitystä voi viivästyttää sekin, että pandemia näyttää tällä hetkellä hiipuvan suurimmassa osassa maailmaa. Kun tartunnat vähenevät, käy vaikeammaksi osoittaa, suojaako rokote tartunnalta.

Haittoja voi ilmetä

Tavanomainen rokotekehitys saattaa kestää yli 10 vuotta. Jos toimiva koronarokote saadaan markkinoille ensi vuonna, sekin on jo rokotekehityksen maailmassa huima saavutus.

Viranomaiset ovat osaltaan valmiita priorisoimaan COVID-19-taudin hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja muun muassa lupamenettelyissään. Samalla valmistaudutaan siihen, että mahdollisia haittavaikutuksia seurataan myös myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Voi siis käydä niinkin, että jo luvan saaneita ja käytössä olleita valmisteita vedetään pois markkinoilta, jos haittoja alkaa ilmetä.


Monivitamiinit eivät lykkää tai aikaista kuolemaa
07.01.2013 08:48

07.01.2013 08:48


Monen unilääkkeen tehosta puolet lumevaikutusta
04.01.2013 09:07

04.01.2013 09:07


Lääkekorvaustyöryhmä julkistaa ehdotuksensa
03.01.2013 15:09

03.01.2013 15:09


Menestyksekästä vuotta 2013!
29.12.2012 21:06

29.12.2012 21:06


Uusi lääkejätesopimusmalli helpottaa yhteistyötä
27.12.2012 14:47

Lääkejätteet 27.12.2012 14:47


Lääkkeiden alv nousee, lääkekatto alenee
27.12.2012 09:54

27.12.2012 09:54


Apteekkariliitto: eResepti vaatii vielä hiomista
21.12.2012 12:42

21.12.2012 12:42


Detemirinsuliinin korvattavuus jatkuu
21.12.2012 11:27

21.12.2012 11:27


Potilas voi ilmoittaa lääkehaitasta suoraan Fimealle
21.12.2012 10:21

21.12.2012 10:21


Pandemrix-korvaukset osittain valtiolta
20.12.2012 14:38

20.12.2012 14:38


Sydämellistä joulua
20.12.2012 13:33

20.12.2012 13:33


Antibiootit tehottomia yskän hoidossa
19.12.2012 08:49

19.12.2012 08:49


Nalmefeeni saamassa myyntiluvan
17.12.2012 12:10

17.12.2012 12:10


Lääkkeiden vakuutukset avoimiksi
14.12.2012 12:29

14.12.2012 12:29


Mission Impossible
14.12.2012 11:57

14.12.2012 11:57


Medifonin jakelu laajenee
14.12.2012 09:15

14.12.2012 09:15


Levemirin korvattavuus uhkaa päättyä
12.12.2012 10:31

12.12.2012 10:31


Kanta.fi uudistui
12.12.2012 10:08

12.12.2012 10:08


Kalsium ei kalkkeuta valtimoita
11.12.2012 09:15

11.12.2012 09:15


Jatkoa korvattavuuksille
10.12.2012 13:11

10.12.2012 13:11


Kymmenet lääkkeet menettävät korvattavuutensa
05.12.2012 20:21

05.12.2012 20:21


Mika Vidgrénistä muotokuva
05.12.2012 16:19

05.12.2012 16:19


Annosjakelun puolestapuhuja
05.12.2012 10:56

05.12.2012 10:56


Potilastietojärjestelmät haastavat eReseptin
05.12.2012 08:44

05.12.2012 08:44


Korvattavien lääkkeiden määrä vähenee
04.12.2012 16:04

04.12.2012 16:04


Lakiesitys pakottaa reseptit sähköisiksi
04.12.2012 12:46

04.12.2012 12:46


Unkari palautti sääntelyn
04.12.2012 09:09

04.12.2012 09:09


Suun kuivuus voi johtua lääkityksestä
03.12.2012 12:45

03.12.2012 12:45


Juha Nuutilalle kunniamerkki
03.12.2012 12:18

03.12.2012 12:18


Uutta masennuksen hoitoon
03.12.2012 09:25

03.12.2012 09:25