Nämä seikat hidastavat toimivan koronarokotteen kehittämistä

COVID-19-tautiin liittyy vielä koko joukko kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia.

Maailmalla kehitetään nyt kiivaasti rokotetta COVID-19-tautia vastaan. Tällä hetkellä kehitystyön alla on kaikkiaan noin 120 rokoteaihiota.

Näistä noin puolet ovat kehitteillä Yhdysvalloissa, viidennes Euroopassa, toinen viidennes Kiinassa ja loput muualla Aasiassa ja Australiassa.

Kaikista näistä aihioista 8 on tähän mennessä edennyt kliinisiin tutkimuksiin.

Optimistisimmat ovat puhuneet ensimmäisten rokotteiden saamisesta jo ensi syksyksi, mutta valtaosa asiantuntijoista pitää realistisena, että rokote saadaan laajasti käyttöön vasta vuonna 2021.

THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan tämän vuoden syksyllä rokotteita voitaisiin ehkä antaa poikkeusluvalla joillekin ryhmille, mutta itse rokotteen lisäksi puuttuu vielä tieto, mille ryhmille poikkeusluparokotteita annettaisiin.

Nohynek kertoi rokotekehityksen tilanteesta THL:n ja Fimean järjestämässä webinaarissa maanantaina.

Ratkaistavana useita kysymyksiä

Ennen toimivan rokotteen valmistumista ratkaistavana on useita muitakin kysymyksiä, joihin ei vielä ole vastauksia. COVID-19 on edelleen uusi sairaus, josta tiedetään koko ajan enemmän, mutta paljon on vielä hämärän peitossa.

Vielä ei esimerkiksi tiedetä, miksi COVID-19-taudin vaikeusaste vaihtelee eri ihmisillä. Selvitettävä on myös se, mitkä viruksen rakenneosat ovat suojan kannalta olennaisia. Entä mitkä vasta-aineet kertovat parhaiten syntyneestä suojasta?

Tällä hetkellä ei vielä tiedetä edes sitä, millaisen suojan sairastettu tauti antaa. Rokotekehityksessä pyritään joka tapauksessa pitkäkestoiseen suojaan tautia vastaan. Rokotteessa immuniteetin kestoa voidaan pidentää tehosteaineilla.

Yksi merkittävä kysymys on se, voiko rokote jopa lisätä vakavamman tautimuodon riskiä. Tällaisia vaikutuksia huomattiin muun muassa SARS-rokotteen ja dengue-rokotteen kohdalla.

Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten rokote toimii eri ihmisryhmillä. Kliiniset kokeet tehdään yleensä työikäisillä perusterveillä ihmisillä, mutta rokotteista halutaan suojaa ennen muuta riskiryhmille. Niinpä tarvitaan tietoa myös rokotteiden sopivuudesta heille. Esimerkiksi vanhusten immuunivaste on työikäisiä heikompi.

Rokotekehitystä voi viivästyttää sekin, että pandemia näyttää tällä hetkellä hiipuvan suurimmassa osassa maailmaa. Kun tartunnat vähenevät, käy vaikeammaksi osoittaa, suojaako rokote tartunnalta.

Haittoja voi ilmetä

Tavanomainen rokotekehitys saattaa kestää yli 10 vuotta. Jos toimiva koronarokote saadaan markkinoille ensi vuonna, sekin on jo rokotekehityksen maailmassa huima saavutus.

Viranomaiset ovat osaltaan valmiita priorisoimaan COVID-19-taudin hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja muun muassa lupamenettelyissään. Samalla valmistaudutaan siihen, että mahdollisia haittavaikutuksia seurataan myös myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Voi siis käydä niinkin, että jo luvan saaneita ja käytössä olleita valmisteita vedetään pois markkinoilta, jos haittoja alkaa ilmetä.