Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Nämä seikat hidastavat toimivan koronarokotteen kehittämistä

Koronavirus     18.05.2020 15:32  HANNA HYVÄRINEN INGIMAGE

Koronarokotteita joudutaan vielä odottamaan. Tähän mennessä kaikkiaan 8 rokoteaihiota on edennyt kliinisiin tutkimuksiin.

COVID-19-tautiin liittyy vielä koko joukko kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia.

Maailmalla kehitetään nyt kiivaasti rokotetta COVID-19-tautia vastaan. Tällä hetkellä kehitystyön alla on kaikkiaan noin 120 rokoteaihiota.

Näistä noin puolet ovat kehitteillä Yhdysvalloissa, viidennes Euroopassa, toinen viidennes Kiinassa ja loput muualla Aasiassa ja Australiassa.

Kaikista näistä aihioista 8 on tähän mennessä edennyt kliinisiin tutkimuksiin.

Optimistisimmat ovat puhuneet ensimmäisten rokotteiden saamisesta jo ensi syksyksi, mutta valtaosa asiantuntijoista pitää realistisena, että rokote saadaan laajasti käyttöön vasta vuonna 2021.

THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan tämän vuoden syksyllä rokotteita voitaisiin ehkä antaa poikkeusluvalla joillekin ryhmille, mutta itse rokotteen lisäksi puuttuu vielä tieto, mille ryhmille poikkeusluparokotteita annettaisiin.

Nohynek kertoi rokotekehityksen tilanteesta THL:n ja Fimean järjestämässä webinaarissa maanantaina.

Ratkaistavana useita kysymyksiä

Ennen toimivan rokotteen valmistumista ratkaistavana on useita muitakin kysymyksiä, joihin ei vielä ole vastauksia. COVID-19 on edelleen uusi sairaus, josta tiedetään koko ajan enemmän, mutta paljon on vielä hämärän peitossa.

Vielä ei esimerkiksi tiedetä, miksi COVID-19-taudin vaikeusaste vaihtelee eri ihmisillä. Selvitettävä on myös se, mitkä viruksen rakenneosat ovat suojan kannalta olennaisia. Entä mitkä vasta-aineet kertovat parhaiten syntyneestä suojasta?

Tällä hetkellä ei vielä tiedetä edes sitä, millaisen suojan sairastettu tauti antaa. Rokotekehityksessä pyritään joka tapauksessa pitkäkestoiseen suojaan tautia vastaan. Rokotteessa immuniteetin kestoa voidaan pidentää tehosteaineilla.

Yksi merkittävä kysymys on se, voiko rokote jopa lisätä vakavamman tautimuodon riskiä. Tällaisia vaikutuksia huomattiin muun muassa SARS-rokotteen ja dengue-rokotteen kohdalla.

Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten rokote toimii eri ihmisryhmillä. Kliiniset kokeet tehdään yleensä työikäisillä perusterveillä ihmisillä, mutta rokotteista halutaan suojaa ennen muuta riskiryhmille. Niinpä tarvitaan tietoa myös rokotteiden sopivuudesta heille. Esimerkiksi vanhusten immuunivaste on työikäisiä heikompi.

Rokotekehitystä voi viivästyttää sekin, että pandemia näyttää tällä hetkellä hiipuvan suurimmassa osassa maailmaa. Kun tartunnat vähenevät, käy vaikeammaksi osoittaa, suojaako rokote tartunnalta.

Haittoja voi ilmetä

Tavanomainen rokotekehitys saattaa kestää yli 10 vuotta. Jos toimiva koronarokote saadaan markkinoille ensi vuonna, sekin on jo rokotekehityksen maailmassa huima saavutus.

Viranomaiset ovat osaltaan valmiita priorisoimaan COVID-19-taudin hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja muun muassa lupamenettelyissään. Samalla valmistaudutaan siihen, että mahdollisia haittavaikutuksia seurataan myös myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Voi siis käydä niinkin, että jo luvan saaneita ja käytössä olleita valmisteita vedetään pois markkinoilta, jos haittoja alkaa ilmetä.


Lääkekorvaustyöryhmälle kritiikkiä
15.02.2012 11:23

15.02.2012 11:23


Edronaxin korvattavuus jatkuu
15.02.2012 11:22

15.02.2012 11:22


Vaihtokelpoisten lista laajenee
15.02.2012 11:16

15.02.2012 11:16


Sakari Ahdekivi Tamron toimitusjohtajaksi
13.02.2012 14:46

13.02.2012 14:46


Diabeteslääke Onglyza erityiskorvattavaksi
13.02.2012 10:30

13.02.2012 10:30


Tanskassa toimitetaan jo eurooppalaisia reseptejä
10.02.2012 14:00

10.02.2012 14:00


Lääkäriliitto: Lääkärit lääkärin töihin
10.02.2012 09:37

10.02.2012 09:37


Miten lääkekorvauksia leikataan?
10.02.2012 09:22

10.02.2012 09:22


Kohtalon ivaa
10.02.2012 09:18

10.02.2012 09:18


Suomi sai kansallisen lääkeinformaatiostrategian
08.02.2012 11:54

08.02.2012 11:54


Suurentunut diabetesriski huolestuttaa
08.02.2012 10:35

08.02.2012 10:35


Lääketieteen opiskelijat tyrmäävät OKM:n suunnitelmat
07.02.2012 16:46

07.02.2012 16:46


Verkkoyhteisöllisyyden monet ulottuvuudet
03.02.2012 10:10

03.02.2012 10:10


Kaksi toiminut farmaseuttina ilman tutkintoa
02.02.2012 12:39

02.02.2012 12:39


Novo Nordisk ojentaa lehdistöä
01.02.2012 17:32

01.02.2012 17:32


Tupakointi tuplaa antibioottien käytön
01.02.2012 08:45

01.02.2012 08:45


Apteekeilla tyytyväisimmät asiakkaat
26.01.2012 12:04

26.01.2012 12:04


Fimean maksuihin rajut korotukset
26.01.2012 09:33

Palvelupisteet 26.01.2012 09:33


Yliopiston Apteekki voi menettää erityisasemansa
26.01.2012 00:01

26.01.2012 00:01


Jättiläiset kaatuvat
25.01.2012 10:48

25.01.2012 10:48


Kiehtovat vasta-ainelääkkeet
25.01.2012 10:28

25.01.2012 10:28


Vauvan refluksitautia ei tunnisteta
25.01.2012 10:23

25.01.2012 10:23


Legot vaihtuivat läppäriin
25.01.2012 10:10

25.01.2012 10:10


Apteekkineuvokselle koitti eläkepäivät
24.01.2012 18:20

24.01.2012 18:20


Apteekkari täyttää 100 vuotta
23.01.2012 08:57

23.01.2012 08:57


EMA suosittaa meprobamaatin markkinoilta vetämistä
20.01.2012 16:00

20.01.2012 16:00


Väitös: Erityiskorvattavuus lisää lääkkeen käyttöä rajusti
20.01.2012 10:07

20.01.2012 10:07


Aspiriinista enemmän haittaa kuin hyötyä terveille
18.01.2012 09:48

18.01.2012 09:48


Ruokavaliolla vähäinen merkitys esidiabetesriskiin
18.01.2012 08:43

18.01.2012 08:43


Mimparan erityiskorvattavuus laajenee
13.01.2012 14:45

13.01.2012 14:45