Naisverkostojen suosio kasvaa – Apteekkialalla verkostolla pitkät perinteet
Tasa-arvo 02.11.2016 14:16 INKERI HALONEN INGIMAGE
Apteekkialan ehkä tunnetuin naisverkosto on vuonna 1955 perustettu Farmasian Naiset ry. Sen puheenjohtaja pohtii, onko sukupuolierottelulle enää tarvetta.
HS käytti esimerkkinä Facebookissa toimivaa Ompelukerho-nimistä verkostoa, jonka jäsenmäärä kasvoi hiljan niin rajusti, että kerho joutui sulkemaan virtuaalisen ovensa hetkeksi.
Facebook on helppo tapa luoda ja ylläpitää verkostoa; naisyrittäjille sieltä löytyy lukuisia eri ryhmiä, paikallisia ja valtakunnallisia. Mukaan pääsee lähettämällä liittymispyynnön.
"Onko tämä sovinistista nykyään?"
Apteekkialan ehkä tunnetuin naisverkosto on vuonna 1955 perustettu Farmasian Naiset ry.
Sen jäseninä on parisataa farmaseuttia, proviisoria ja apteekkaria – kaikki naisia. Miehet voivat olla yhdistyksen kannatusjäseniä.
Kun yhdistys perustettiin, naisten asema farmasiassa oli toinen kuin tänään. Naisia oli apteekkareista silloin jo noin puolet, mutta työntekijöistä lähes kaikki olivat naisia.
Yhdistyksen tavoite oli sama kuin minkä tahansa tuoreemman naisverkoston: toimia yhdyssiteenä ja lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Alkuvuosina sillä oli tärkeä rooli myös taloudellisen avun antajana ”hädänalaisille kanssasisarille”. Yhdistys myöntää tällaista tarveharkintaista tukea edelleen.
– Ehkä me olimme silloin aikaamme edellä, kun tällainen naisverkosto perustettiin! yhdistyksen
nykyinen puheenjohtaja, apteekkari Annika Tuominen-Kalland toteaa.
Hän pohtii kuitenkin nyt, onko aika ajanut ohi siitä, että jäseninä on vain naisia.
– Onko tällaiselle sukupuolierottelulle perustuvalle jäsenvalinnalle enää tarvetta? Ja onko sellaisen olemassaolo jopa ehkä vähän sovinistista tänä päivänä? hän kysyy.
Mitä kävisi, jos naiskriteeristä luovuttaisiin?
Yhdistyksen tapahtumiin saavat osallistua kaikki farmasistit sukupuolesta riippumatta.
Mutta mitä kävisi, jos yhdistys luopuisi sukupuolierottelustaan?
– Pohdimme yhdistyksen hallituksessa sitä, että jos jäseneksi otettaisiin myös miehiä, kuinka pian hallituksemme ”miehistyisi”. Näinhän tapahtuu yhteiskunnassa yleisesti yhä.
Tuominen-Kalland löytää valtapaikkojen miehisyyteen useita syitä: asiaan vaikuttaa varmasti yhä perinteinen käsitys naisista kodin- ja lastenhoitajana sekä naisten oma haluttomuus ottaa vastaan johtajuutta ja pelko ympäristön reaktioista.
– Ja toisaalta, kuinka paljon johtuu siitä, että me naiset itse valitsemme miehiä valtaan?
Kehon tulehdustila yhdistää masennusta ja sydänsairauksia
|
Uusien apteekkien perustaminen Espooseen etenee
|
Apteekki on lähin terveyspalvelu
|
Sääntelyllä ohjataan lääkealan kokonaistaloutta
|
Apteekkiala päivitti eettiset ohjeensa
|
Lääkekorvaukset karkaavat käsistä
|
Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa
|
Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti
|
Risikko: Apteekkitoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Tyypin 2 diabeetikoilla diagnosoidaan vakavampia rintasyöpiä
|
Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja
|
Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
|
Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
|
Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Taksin hinta ja apteekit
|
Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy
|
Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!
|
Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"
|
Hoivakodin lähiapteekki onkin kaukoapteekki
|
Fimean apteekeilta perimät maksut säilymässä ennallaan
|
Valinnanvapaus tänään: hoito yksityisellä, lasku julkiselle
|
Reseptilääkkeet halpenivat, taksimatkat kallistuivat
|
Itkin liikutuksesta, sitten kiukusta
|
Apteekit toimialoista vastuullisimpia
|
Liberalisointi on vähentänyt apteekkien työntekijöitä
|
Kalevauva-kampanjasta lukion oppimateriaalia
|
Seinät eivät hoida – eivätkä neuvo
|
Kolmella terveystekijällä saa yhdeksän tervettä vuotta
|