Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Makeutettu parasetamoli aiheuttaa lasten lääkemyrkytyksiä

Lääkitysturvallisuus   16.10.2019 10:01  ERJA ELO ISTOCKPHOTO

Lääkkeet ovat yleisin syy lasten äkillisiin myrkytyksiin. Lapsiperheissä kannattaakin säilyttää lääkkeet lukitussa kaapissa ja varata lääkehiilltä ensiavuksi.

Hyvänmakuiset lääkkeet helpottavat lasten lääkitsemistä, mutta niiden vuoksi soitetaan vuosittain satoja hätäpuheluita.

Joitain vuosia sitten soitin hädissäni Myrkytystietokeskukseen. Olin palannut töistä kotiin, kun huomasin eteisessä leijailevan makean hedelmäisen tuoksun. Alakouluikäinen lapsi oli kiivennyt keittiön yläkaapille ja syönyt kavereineen D-vitamiinipurutabletteja karkkeina.

Pahasti säikähtäneenä soitin Myrkytystietokeskukseen, jossa vastasi rauhallinen ammattilainen. Laskin purkin pohjalle jääneet tabletit, ja hän vakuutteli, ettei määrä aiheuttaisi lapsille vaaraa.

Hätäpuheluni oli melko tavallinen. Vaaratilanteita sattuu eniten kotona, kun lapsi on maistellut löytämiään lääkkeitä.

Myrkytystietokeskukseen tulee vuosittain yli 37 000 puhelua. Niistä 80 prosenttia on niin sanottuja myrkytyspuheluja, joissa on tapahtunut myrkytys tai sitä epäillään.

– Yleensä lasta on lääkitty hyvänmakuisella antibiootilla, kipulääkkeellä tai vitamiinilla ja paketti on unohtunut pöydälle. Lapsi on myös voinut päästä käsiksi sisarustensa, vanhempiensa tai isovanhempiensa lääkkeisiin, kertoo farmaseutti, FM Anna-Mariia Termälä Myrkytystietokeskuksesta.

Hyvänmakuisista lääkkeistä ylivoimaisesti eniten myrkytyssoittoja tulee banaaninmakuisesta dispergeroituvasta Pamol F:stä.

– Lääkeyhtiö on onnistunut erinomaisesti kehittämään lasten hoitomyöntyvyyttä lisäävän tuotteen, mutta jokaisella kolikolla on kääntöpuolensa, Termälä sanoo.

Parasetamoli ylivoimainen ykkönen

Myrkytyspuheluista lähes 38 prosenttia koskee lääkkeitä. Selvästi eniten niitä aiheuttaa parasetamoli.

Puheluihin vastaavilla farmaseuteilla on tarkat parasetamolin hoitorajat, joiden ylittäminen vaatii nopeasti lääkehiiltä ja kyydin sairaalaan. Siellä seurataan veriarvoja ja aloitetaan tarvittaessa maksansuojaushoito.

Turvallisena pidetyn parasetamolin liikakäyttö on yleinen ongelma kaikkialla. Ruotsissa aine ehti olla jonkin aikaa myynnissä päivittäistavarakaupoissa, kunnes se vedettiin takaisin apteekkimyyntiin myrkytysten lisääntymisen vuoksi.

Termälän mielestä lääkkeet kuuluvat lähtökohtaisesti aina apteekkiin, koska täysin haitattomia lääkeaineita ei olekaan.

Kauppoihin vapautetut nikotiinikorvaustuotteet ovat aiheuttaneet useita vaaratilanteita.

– Kaikki ihmiset eivät miellä nikotiinikorvaustuotteita enää lääkkeiksi, koska niitä saa kaupan hyllyltä. Lapsiperheissä niitä saatetaan säilyttää varsin huolettomasti. Nikotiini on alle 6-vuotiailla lapsilla yleinen syy myrkytyksiin, Termälä kertoo.

Myrkytystietokeskus pitää tarkkaa kirjaa soittojen syistä. Ongelmia aiheuttavat kaikki kodeissa käytettävät lääkkeet, kuten kipulääkkeet, kilpirauhas-, masennus-, sydän- ja allergialääkkeet.

****

Eniten myrkytyspuheluja aiheuttavat lääkkeet

  1. Parasetamoli
  2. Ibuprofeeni
  3. Ketiapiini
  4. Levotyroksiininatrium
  5. Naprokseeni

****

Onko kielo myrkyllinen?

Keskukseen tulee myös yleiskyselyjä. Päiväkotiryhmän ohjaaja saattaa ennen metsäretkeä kysyä kielon myrkyllisyydestä tai isovanhempi haluaa varmistua harvinaisen istutuksen turvallisuudesta.

Yleiskyselyjä ohjataan muille asiantuntijoille. Ruokamyrkytyksiä hoitaa perusterveydenhuollon päivystys, eläinten myrkytyksiä eläinlääkäri ja suosituksia elintarvikkeista antaa Ruokavirasto.

Aina kun on kyse lääkkeestä, mutta ei akuutista lääkemyrkytyksestä tai sen epäilystä, Myrkytystietokeskus ohjaa soittamaan apteekkiin.

– Apteekin heiniä ovat esimerkiksi lääkkeiden säilyvyyteen, yhteisvaikutuksiin sekä alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttöön liittyvät kysymykset. Toki mekin osaisimme niihin farmaseutteina vastata, mutta se ei ole erikoissairaanhoidon tehtävä, Termälä kertoo.

Kuin karkkia. Väri ja muistuma makeudesta houkuttelevat lapsia syömään lääkkeitä vielä maisteluiän jälkeenkin. 

Kipulääkkeet piiloon nuorisolta

Myrkytyksille altteimpia ovat pikkulapset, jotka tutustuvat maailmaan maistelemalla. Voimakkain maisteluvaihe kestää reilun puolen vuoden iästä kolmeen. Tässä iässä myös sattuu ylivoimaisesti eniten myrkytyksiä.

Toinen riskivaihe on teini-ikä. Osa nuorista kokeilee, millä kaikella pään saisi sekaisin: otetaan alkoholia, kotoa löydettyjä lääkkeitä tai ostetaan kaduilta.

Yleisimmät nuorten myrkytysten aiheuttajat ovat parasetamoli, metyylifenidaatti, ibuprofeeni, ketiapiini ja masennuksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet.

– Teinien myrkytyksiin voi liittyä uutuudenviehätystä, porukan painetta, haasteita, huomionhakuisuutta tai itsetuhoisuutta. Kaikkeen ei liity kuolemantoivetta, vaan nuori saattaa käsitellä tunteitaan itseään vahingoittamalla, Termälä kertoo.

Keskukseen saa soittaa nimettömänä, mikä laskee kavereiden kynnystä hankkia apua.

– Harvoin tulee tilanteita, joissa nuori löydetään tosi huonossa jamassa, eikä olisi mitään tietoa, mitä hän on ottanut, Termälä kertoo.

Paras keino ehkäistä myrkytyksiä on säilyttää lääkkeet lukollisessa kaapissa lasten ja nuorten ulottumattomissa. Moni vanhempi ei tule ajatelleeksi, mitä kaikkea kotoa löytyy.

Lääkekaappiin on voinut unohtua esimerkiksi vanvhoja kipulääkkeitä. Käyttämättä jääneet lääkkeet pitäisikin palauttaa aina apteekkiin.

Viidennes myrkytyskyselyistä tulee terveydenhuollon ammattilaisilta, pääasiassa sairaalassa päivystäviltä lääkäreiltä.
Apteekit ottivat yhteyttä viime vuonna 42 kertaa. Yleensä kyse ei ole välittömästä vaaratilanteesta, mutta kysymykset voivat olla hyvin yksityiskohtaisia.

– Apteekista on joskus kysytty, onko vaarallista, jos asiakas on niellyt inhalaatiokapselin, joka piti hengittää tilanjatkeen kautta. Väärä ottoreitti ei tässä tapauksessa aiheuta vaaraa, Termälä sanoo.

****

Eniten myrkytyksiä aiheuttavat lääkkeet

  1. Ketiapiini
  2. Parasetamoli
  3. Pregapaliini
  4. Oksatsepaami
  5. Olantsapiini

****

Kyypakkauksiin luotetaan liikaa

Talvella on hiljaista, ihmiset kyselevät peikonlehtien, palmuvehkojen ja vastaavien sisäkasvien myrkyllisyydestä. Niiden kasvinesteet sisältävät liukenematonta oksalaattia ja aiheuttavat suun limakalvoilla voimakasta kirvelyä.

Keväällä huolestutaan ampiaisten pistoista, marjoista, kasveista ja kyykäärmeistä. Termälän mielestä ihmiset luottavan kyypakkauksiin aivan liikaa.

– Kyypakkaus sopii ensiavuksi ampiaisenpiston tai kyynpureman jälkeisten paikallisoireiden lievittämiseen, mutta yleisoireisiin se ei auta. Oksentelu voi alkaa niin nopeasti, ettei kyytabletti ehdi imeytyä.

Pahoinvointi ja tajunnantason muutokset vaativat lääkärin arviointia. Tärkein ensiapu on asettaa raaja liikkumattomaksi. Koko jalan mittainen voimakas turvotus vaatii ehdottomasti lääkärikäyntiä, koska tila alkaa nopeasti haitata sydämen ja keuhkojen toimintaa.

Heinä-elokuu on Myrkytystietokeskuksessa vilkkainta aikaa, koska ihmiset viettävät paljon aikaa ulkona. Varsinkin sinilevän myrkyllisyys kiinnostaa.

– Jos sinilevän altistusreittejä on useita, eli jos hörppii uidessa vettä ja käyttää sitä myös löylyvetenä ja peseytymisessä, voi saada lääkärin hoitoa vaativat rajut oireet. Vaaraa siitä voi olla lähinnä pikkulapsille tai kroonisesti maksasairaille, Termälä kertoo.

Elokuusta lokakuulle on sienisesonki. Hyvä sienivuosi saattaa nostaa soittojen määrän jopa kevään tasolle. Niistä lähes 60 prosenttia koskee ”tuntematonta sientä”. Punakärpässieni ja korvasieni tulevat kaukana perässä.

Lääkehiiltä joka kotiin

Termälä suosittelee jokaiseen lapsiperheeseen lääkehiiltä. Kodeissa pitää keskustella lasten kanssa hyvänmakuisten lääkkeiden vaaroista.

– Lääkehiileen imeytyy valtaosa lääkkeistä, se auttaa myös kasvi- ja sienimyrkytyksissä, kun sitä annetaan riittävä määrä eli gramma per painokilo.

Lääkehiili on annettava mielellään puolen tunnin ja viimeistään tunnin kuluttua tapahtumasta. Hätätilanteissa on kätevä annostella valmista hiiliraejauhetta. Hiilitableteista ei ole äkillisessä tilanteessa juuri hyötyä, koska jo kymmenkiloiselle lapselle olisi murskattava 40 tablettia.

****

HUS Akuutti Myrkytystietokeskus

  • Toimii Helsingissä, palvelee koko Suomea. Rahoitus tulee sairaanhoitopiireiltä.
  • Vuosittain yli 37 000 myrkytyspuhelua, joista 80 % on akuuttitapauksia ja 20 % yleiskyselyjä.
  • 11 farmaseuttia, proviisori ja kaksi lääkäriä. Farmaseutit päivystävät aina.
  • Työssä tarvitaan farmasian ja toksikologian osaamista sekä loistavia ihmissuhdetaitoja soittajien rauhoittamiseksi.
  • Osa tiedonkeruusta perustuu verkostoitumiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Vastaavia keskuksia on kaikissa Euroopan maissa ja USA:n osavaltioissa.

****

Apua, lapsi otti myrkkyä!

1. Lopeta altistus puhdistamalla lapsen suu sormella ja huuhtele vedellä. Selvitä myrkytyksen aiheuttaja ja myrkyn määrä: nimi koostumus, kemialliset ominaisuudet.

2. Soita Myrkytystietokeskukseen, jossa arvioidaan riski tapauskohtaisesti ja annetaan jatko-ohjeet. Jos lapsella on vakavia oireita, soita 112.

3. Varaa lääkehiiltä kotiin, mummolaan, mökille ja matkoille. Se estää myrkyn imeytymistä elimistöön.

4. Ehkäise myrkytyksiä tunnistamalla ympäristön myrkytysriskit. Säilytä kemikaalit alkuperäisissä pakkauksissaan ja lasten ulottumattomissa. Hanki lukollinen lääkekappi.

5. Tallenna puhelimeesi Myrkytystietokeskuksen numero 0800 147 111.




Huijauslaskuja taas liikenteessä
09.06.2017 10:15 INKERI HALONEN

huijaus 09.06.2017 10:15 INKERI HALONEN


Näin annosjakelua hyödynnetään - THL:n tilastot kertovat valtavista eroista maakuntien välillä
08.06.2017 09:00 INKERI HALONEN

Annosjakelu 08.06.2017 09:00 INKERI HALONEN


Lähes kaikki reseptit ovat sähköisiä – loputkin 1,3 prosenttia sähköistetään apteekeissa
07.06.2017 08:40 ERJA ELO

sähköinen resepti 07.06.2017 08:40 ERJA ELO


Puola kiristää apteekkien sääntelyä tuntuvasti
06.06.2017 11:00 INKERI HALONEN

Apteekkijärjestelmä 06.06.2017 11:00 INKERI HALONEN


Odottavan äidin masennuslääkitys on ehkä luultua turvallisempaa
05.06.2017 10:42 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 05.06.2017 10:42 VIRPI EKHOLM


Näyttö tulehduskipulääkkeisiin liittyvästä sydäninfarktiriskistä kasvaa
02.06.2017 11:00 Uutispalvelu Duodecim

Lääkehoito 02.06.2017 11:00 Uutispalvelu Duodecim


Ilmaisuus lisäsi ehkäisypillerien käyttöä nuorilla Ruotsissa
02.06.2017 09:19 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 02.06.2017 09:19 VIRPI EKHOLM


Etanoli ja nikotiini istukalle haitallisempia yhdessä kuin erikseen
30.05.2017 09:00

30.05.2017 09:00


Kelan tutkijat: Näiden lääkeaineiden korvausmaksut muuttuivat eniten
29.05.2017 12:39 HANNA KOSKINEN, TERHI KURKO

Lääketalous 29.05.2017 12:39 HANNA KOSKINEN, TERHI KURKO


Kliininen tutkimus osoitti – apteekeissa voidaan pienentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä
29.05.2017 10:00 INKERI HALONEN

Apteekki palvelee 29.05.2017 10:00 INKERI HALONEN


Arviointi karsi vanhan miehen lääkkeitä rajusti
24.05.2017 10:00 PILVI MOBERG

Lääkitys kuntoon 24.05.2017 10:00 PILVI MOBERG


Isot pettymykset seuraavat toisiaan – läpimurto Alzheimer-taudin hoidossa vielä kaukana
23.05.2017 10:00 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 23.05.2017 10:00 VIRPI EKHOLM


Suomalaistutkimus: sopimaton lääkitys lisää lonkkamurtuman riskiä
23.05.2017 09:52 ELINA AALTONEN

Lääkehoito 23.05.2017 09:52 ELINA AALTONEN


Vahva näyttö: Liikuntahoito tehokasta ja turvallista pitkäaikaissairaille
22.05.2017 12:11 ERJA ELO

Liikkujan Apteekki 22.05.2017 12:11 ERJA ELO


Suomalaisväitös: Yksi geenitesti auttaisi useiden lääkkeiden annostelussa
22.05.2017 09:43 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 22.05.2017 09:43 VIRPI EKHOLM


Professori rauhoittelee kohua hormonikierukan rintasyöpäriskistä
19.05.2017 09:04 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 19.05.2017 09:04 VIRPI EKHOLM


Lapsuuden lihavuus nelinkertaistaa diabetesriskin
18.05.2017 10:18 UUTISPALVELU DUODECIM

diabetes 18.05.2017 10:18 UUTISPALVELU DUODECIM


Pärjääkö ikäihminen digitalisoituvien apteekkipalvelujen kanssa?
17.05.2017 10:45 ERJA ELO

Digitalisaatio 17.05.2017 10:45 ERJA ELO


Tilaa ja nouda! Noutolokero auttaa kiireistä apteekkiasiakasta
16.05.2017 09:20 ERJA ELO

Digitalisaatio 16.05.2017 09:20 ERJA ELO


Hoitotyöhön helpotusta – lääketilaukset kulkevat apteekkiin yölläkin
15.05.2017 09:30 ERJA ELO

Digitalisaatio 15.05.2017 09:30 ERJA ELO


Ylilääkäri arvioi: Statiinien hyödyt ovat selvästi haittoja suuremmat – diabetesriskistä huolimatta
10.05.2017 13:10 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 10.05.2017 13:10 VIRPI EKHOLM


Keski-Suomi kutsuu apteekkeja pop-up-työryhmiin
10.05.2017 10:03 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 10.05.2017 10:03 INKERI HALONEN


Huoli annosjakelun sote-kilpailutuksista kalvaa myös Pieksämäen apteekkeja
08.05.2017 14:02

Sote ja apteekit 08.05.2017 14:02


Sähköinen resepti sujuvoittaa lääkkeen määräämistä
08.05.2017 10:52 ERJA ELO

sähköinen resepti 08.05.2017 10:52 ERJA ELO


Oma peppu ekaks ylös! Apteekin liikuntahurahdus poikii ehkä palvelun myös asiakkaille
05.05.2017 12:00 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 05.05.2017 12:00 INKERI HALONEN


Magnesiumoksidi ei auta yöllisiin jalkakramppeihin
05.05.2017 11:00 UUTISPALVELU DUODECIM, ELINA AALTONEN

Itsehoito 05.05.2017 11:00 UUTISPALVELU DUODECIM, ELINA AALTONEN


Pohjois-Savo luottaa muutoksessa apteekin toimintaan
04.05.2017 12:10 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 04.05.2017 12:10 INKERI HALONEN


Etelä-Savo kaipaa innovaatioita kotihoidon tueksi
03.05.2017 09:00

Sote ja apteekit 03.05.2017 09:00


Siun Sote haluaa kehittää yhteydenpitoa apteekkien kanssa
02.05.2017 08:44 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 02.05.2017 08:44 INKERI HALONEN


Ei mikään mukauudistus
28.04.2017 15:30 MERJA HIRVONEN

Oma blogi 28.04.2017 15:30 MERJA HIRVONEN