Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Makeutettu parasetamoli aiheuttaa lasten lääkemyrkytyksiä

Lääkitysturvallisuus   16.10.2019 10:01  ERJA ELO ISTOCKPHOTO

Lääkkeet ovat yleisin syy lasten äkillisiin myrkytyksiin. Lapsiperheissä kannattaakin säilyttää lääkkeet lukitussa kaapissa ja varata lääkehiilltä ensiavuksi.

Hyvänmakuiset lääkkeet helpottavat lasten lääkitsemistä, mutta niiden vuoksi soitetaan vuosittain satoja hätäpuheluita.

Joitain vuosia sitten soitin hädissäni Myrkytystietokeskukseen. Olin palannut töistä kotiin, kun huomasin eteisessä leijailevan makean hedelmäisen tuoksun. Alakouluikäinen lapsi oli kiivennyt keittiön yläkaapille ja syönyt kavereineen D-vitamiinipurutabletteja karkkeina.

Pahasti säikähtäneenä soitin Myrkytystietokeskukseen, jossa vastasi rauhallinen ammattilainen. Laskin purkin pohjalle jääneet tabletit, ja hän vakuutteli, ettei määrä aiheuttaisi lapsille vaaraa.

Hätäpuheluni oli melko tavallinen. Vaaratilanteita sattuu eniten kotona, kun lapsi on maistellut löytämiään lääkkeitä.

Myrkytystietokeskukseen tulee vuosittain yli 37 000 puhelua. Niistä 80 prosenttia on niin sanottuja myrkytyspuheluja, joissa on tapahtunut myrkytys tai sitä epäillään.

– Yleensä lasta on lääkitty hyvänmakuisella antibiootilla, kipulääkkeellä tai vitamiinilla ja paketti on unohtunut pöydälle. Lapsi on myös voinut päästä käsiksi sisarustensa, vanhempiensa tai isovanhempiensa lääkkeisiin, kertoo farmaseutti, FM Anna-Mariia Termälä Myrkytystietokeskuksesta.

Hyvänmakuisista lääkkeistä ylivoimaisesti eniten myrkytyssoittoja tulee banaaninmakuisesta dispergeroituvasta Pamol F:stä.

– Lääkeyhtiö on onnistunut erinomaisesti kehittämään lasten hoitomyöntyvyyttä lisäävän tuotteen, mutta jokaisella kolikolla on kääntöpuolensa, Termälä sanoo.

Parasetamoli ylivoimainen ykkönen

Myrkytyspuheluista lähes 38 prosenttia koskee lääkkeitä. Selvästi eniten niitä aiheuttaa parasetamoli.

Puheluihin vastaavilla farmaseuteilla on tarkat parasetamolin hoitorajat, joiden ylittäminen vaatii nopeasti lääkehiiltä ja kyydin sairaalaan. Siellä seurataan veriarvoja ja aloitetaan tarvittaessa maksansuojaushoito.

Turvallisena pidetyn parasetamolin liikakäyttö on yleinen ongelma kaikkialla. Ruotsissa aine ehti olla jonkin aikaa myynnissä päivittäistavarakaupoissa, kunnes se vedettiin takaisin apteekkimyyntiin myrkytysten lisääntymisen vuoksi.

Termälän mielestä lääkkeet kuuluvat lähtökohtaisesti aina apteekkiin, koska täysin haitattomia lääkeaineita ei olekaan.

Kauppoihin vapautetut nikotiinikorvaustuotteet ovat aiheuttaneet useita vaaratilanteita.

– Kaikki ihmiset eivät miellä nikotiinikorvaustuotteita enää lääkkeiksi, koska niitä saa kaupan hyllyltä. Lapsiperheissä niitä saatetaan säilyttää varsin huolettomasti. Nikotiini on alle 6-vuotiailla lapsilla yleinen syy myrkytyksiin, Termälä kertoo.

Myrkytystietokeskus pitää tarkkaa kirjaa soittojen syistä. Ongelmia aiheuttavat kaikki kodeissa käytettävät lääkkeet, kuten kipulääkkeet, kilpirauhas-, masennus-, sydän- ja allergialääkkeet.

****

Eniten myrkytyspuheluja aiheuttavat lääkkeet

  1. Parasetamoli
  2. Ibuprofeeni
  3. Ketiapiini
  4. Levotyroksiininatrium
  5. Naprokseeni

****

Onko kielo myrkyllinen?

Keskukseen tulee myös yleiskyselyjä. Päiväkotiryhmän ohjaaja saattaa ennen metsäretkeä kysyä kielon myrkyllisyydestä tai isovanhempi haluaa varmistua harvinaisen istutuksen turvallisuudesta.

Yleiskyselyjä ohjataan muille asiantuntijoille. Ruokamyrkytyksiä hoitaa perusterveydenhuollon päivystys, eläinten myrkytyksiä eläinlääkäri ja suosituksia elintarvikkeista antaa Ruokavirasto.

Aina kun on kyse lääkkeestä, mutta ei akuutista lääkemyrkytyksestä tai sen epäilystä, Myrkytystietokeskus ohjaa soittamaan apteekkiin.

– Apteekin heiniä ovat esimerkiksi lääkkeiden säilyvyyteen, yhteisvaikutuksiin sekä alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttöön liittyvät kysymykset. Toki mekin osaisimme niihin farmaseutteina vastata, mutta se ei ole erikoissairaanhoidon tehtävä, Termälä kertoo.

Kuin karkkia. Väri ja muistuma makeudesta houkuttelevat lapsia syömään lääkkeitä vielä maisteluiän jälkeenkin. 

Kipulääkkeet piiloon nuorisolta

Myrkytyksille altteimpia ovat pikkulapset, jotka tutustuvat maailmaan maistelemalla. Voimakkain maisteluvaihe kestää reilun puolen vuoden iästä kolmeen. Tässä iässä myös sattuu ylivoimaisesti eniten myrkytyksiä.

Toinen riskivaihe on teini-ikä. Osa nuorista kokeilee, millä kaikella pään saisi sekaisin: otetaan alkoholia, kotoa löydettyjä lääkkeitä tai ostetaan kaduilta.

Yleisimmät nuorten myrkytysten aiheuttajat ovat parasetamoli, metyylifenidaatti, ibuprofeeni, ketiapiini ja masennuksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet.

– Teinien myrkytyksiin voi liittyä uutuudenviehätystä, porukan painetta, haasteita, huomionhakuisuutta tai itsetuhoisuutta. Kaikkeen ei liity kuolemantoivetta, vaan nuori saattaa käsitellä tunteitaan itseään vahingoittamalla, Termälä kertoo.

Keskukseen saa soittaa nimettömänä, mikä laskee kavereiden kynnystä hankkia apua.

– Harvoin tulee tilanteita, joissa nuori löydetään tosi huonossa jamassa, eikä olisi mitään tietoa, mitä hän on ottanut, Termälä kertoo.

Paras keino ehkäistä myrkytyksiä on säilyttää lääkkeet lukollisessa kaapissa lasten ja nuorten ulottumattomissa. Moni vanhempi ei tule ajatelleeksi, mitä kaikkea kotoa löytyy.

Lääkekaappiin on voinut unohtua esimerkiksi vanvhoja kipulääkkeitä. Käyttämättä jääneet lääkkeet pitäisikin palauttaa aina apteekkiin.

Viidennes myrkytyskyselyistä tulee terveydenhuollon ammattilaisilta, pääasiassa sairaalassa päivystäviltä lääkäreiltä.
Apteekit ottivat yhteyttä viime vuonna 42 kertaa. Yleensä kyse ei ole välittömästä vaaratilanteesta, mutta kysymykset voivat olla hyvin yksityiskohtaisia.

– Apteekista on joskus kysytty, onko vaarallista, jos asiakas on niellyt inhalaatiokapselin, joka piti hengittää tilanjatkeen kautta. Väärä ottoreitti ei tässä tapauksessa aiheuta vaaraa, Termälä sanoo.

****

Eniten myrkytyksiä aiheuttavat lääkkeet

  1. Ketiapiini
  2. Parasetamoli
  3. Pregapaliini
  4. Oksatsepaami
  5. Olantsapiini

****

Kyypakkauksiin luotetaan liikaa

Talvella on hiljaista, ihmiset kyselevät peikonlehtien, palmuvehkojen ja vastaavien sisäkasvien myrkyllisyydestä. Niiden kasvinesteet sisältävät liukenematonta oksalaattia ja aiheuttavat suun limakalvoilla voimakasta kirvelyä.

Keväällä huolestutaan ampiaisten pistoista, marjoista, kasveista ja kyykäärmeistä. Termälän mielestä ihmiset luottavan kyypakkauksiin aivan liikaa.

– Kyypakkaus sopii ensiavuksi ampiaisenpiston tai kyynpureman jälkeisten paikallisoireiden lievittämiseen, mutta yleisoireisiin se ei auta. Oksentelu voi alkaa niin nopeasti, ettei kyytabletti ehdi imeytyä.

Pahoinvointi ja tajunnantason muutokset vaativat lääkärin arviointia. Tärkein ensiapu on asettaa raaja liikkumattomaksi. Koko jalan mittainen voimakas turvotus vaatii ehdottomasti lääkärikäyntiä, koska tila alkaa nopeasti haitata sydämen ja keuhkojen toimintaa.

Heinä-elokuu on Myrkytystietokeskuksessa vilkkainta aikaa, koska ihmiset viettävät paljon aikaa ulkona. Varsinkin sinilevän myrkyllisyys kiinnostaa.

– Jos sinilevän altistusreittejä on useita, eli jos hörppii uidessa vettä ja käyttää sitä myös löylyvetenä ja peseytymisessä, voi saada lääkärin hoitoa vaativat rajut oireet. Vaaraa siitä voi olla lähinnä pikkulapsille tai kroonisesti maksasairaille, Termälä kertoo.

Elokuusta lokakuulle on sienisesonki. Hyvä sienivuosi saattaa nostaa soittojen määrän jopa kevään tasolle. Niistä lähes 60 prosenttia koskee ”tuntematonta sientä”. Punakärpässieni ja korvasieni tulevat kaukana perässä.

Lääkehiiltä joka kotiin

Termälä suosittelee jokaiseen lapsiperheeseen lääkehiiltä. Kodeissa pitää keskustella lasten kanssa hyvänmakuisten lääkkeiden vaaroista.

– Lääkehiileen imeytyy valtaosa lääkkeistä, se auttaa myös kasvi- ja sienimyrkytyksissä, kun sitä annetaan riittävä määrä eli gramma per painokilo.

Lääkehiili on annettava mielellään puolen tunnin ja viimeistään tunnin kuluttua tapahtumasta. Hätätilanteissa on kätevä annostella valmista hiiliraejauhetta. Hiilitableteista ei ole äkillisessä tilanteessa juuri hyötyä, koska jo kymmenkiloiselle lapselle olisi murskattava 40 tablettia.

****

HUS Akuutti Myrkytystietokeskus

  • Toimii Helsingissä, palvelee koko Suomea. Rahoitus tulee sairaanhoitopiireiltä.
  • Vuosittain yli 37 000 myrkytyspuhelua, joista 80 % on akuuttitapauksia ja 20 % yleiskyselyjä.
  • 11 farmaseuttia, proviisori ja kaksi lääkäriä. Farmaseutit päivystävät aina.
  • Työssä tarvitaan farmasian ja toksikologian osaamista sekä loistavia ihmissuhdetaitoja soittajien rauhoittamiseksi.
  • Osa tiedonkeruusta perustuu verkostoitumiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Vastaavia keskuksia on kaikissa Euroopan maissa ja USA:n osavaltioissa.

****

Apua, lapsi otti myrkkyä!

1. Lopeta altistus puhdistamalla lapsen suu sormella ja huuhtele vedellä. Selvitä myrkytyksen aiheuttaja ja myrkyn määrä: nimi koostumus, kemialliset ominaisuudet.

2. Soita Myrkytystietokeskukseen, jossa arvioidaan riski tapauskohtaisesti ja annetaan jatko-ohjeet. Jos lapsella on vakavia oireita, soita 112.

3. Varaa lääkehiiltä kotiin, mummolaan, mökille ja matkoille. Se estää myrkyn imeytymistä elimistöön.

4. Ehkäise myrkytyksiä tunnistamalla ympäristön myrkytysriskit. Säilytä kemikaalit alkuperäisissä pakkauksissaan ja lasten ulottumattomissa. Hanki lukollinen lääkekappi.

5. Tallenna puhelimeesi Myrkytystietokeskuksen numero 0800 147 111.




Suomi hakee Euroopan lääkevirastoa Helsinkiin
06.07.2017 15:40 ERJA ELO

Lääketeollisuus 06.07.2017 15:40 ERJA ELO


Hallituksen apteekkiuudistus saa tukea kansalaisilta
06.07.2017 13:43 ERKKI KOSTIAINEN

Omat blogit 06.07.2017 13:43 ERKKI KOSTIAINEN


Valtaosa suomalaisista tukee hallituksen apteekkilinjauksia
06.07.2017 13:30

Apteekkijärjestelmä 06.07.2017 13:30


Fimean päätoimipaikka pysyy Kuopiossa – toiminta jatkuu myös Helsingissä ja Turussa
05.07.2017 13:50 ERJA ELO

Fimean alueellistaminen 05.07.2017 13:50 ERJA ELO


HS Vieraskynä: Apteekkien roolia voisi kasvattaa nykyisestä
05.07.2017 10:55 ERJA ELO

Apteekki palvelee 05.07.2017 10:55 ERJA ELO


Apteekkirokotukset olivat menestys – Englannissa lähes miljoona rokotettua
05.07.2017 09:30 ERJA ELO

Influenssarokotus 05.07.2017 09:30 ERJA ELO


Mattila Demokraatille: Helsinki paras paikka EU:n lääkevirastolle
04.07.2017 10:50 STT

Euroopan unioni 04.07.2017 10:50 STT


Älykäs lapsi elää vanhaksi – suurin syy tupakoimattomuus
04.07.2017 10:49 UUTISPALVELU DUODECIM

sydän 04.07.2017 10:49 UUTISPALVELU DUODECIM


Biologisten kolesterolilääkkeiden tehosta kaivataan lisää näyttöä
03.07.2017 10:07 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 03.07.2017 10:07 VIRPI EKHOLM


KKV hyväksyi Oriolan ja Keskon yhteisyrityksen
30.06.2017 10:30 ERKKI KOSTIAINEN

tukkuliikkeet 30.06.2017 10:30 ERKKI KOSTIAINEN


Vaasalaisapteekki: ”Lääkehoidon arviointi on apteekkien parasta osaamista”
29.06.2017 10:00 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 29.06.2017 10:00 INKERI HALONEN


Tutkimus selvitti lääkkeiden saatavuusongelmien syitä
29.06.2017 09:49 ERKKI KOSTIAINEN

Saatavuusongelmat 29.06.2017 09:49 ERKKI KOSTIAINEN


Kansanedustajat perustivat Eduskuntaan Rokoteryhmän
28.06.2017 12:00 ERKKI KOSTIAINEN

Rokotteet 28.06.2017 12:00 ERKKI KOSTIAINEN


Satakunta: Apteekeilla tärkeä rooli etenkin haja-asutusalueilla
28.06.2017 10:37 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 28.06.2017 10:37 INKERI HALONEN


Suviseurat alkavat Porissa – Asema-Apteekilla on edessään vuoden kiireisin viikonloppu
28.06.2017 10:18 INKERI HALONEN

Apteekki palvelee 28.06.2017 10:18 INKERI HALONEN


Pohjanmaalla lääkehuollon pohdinta osana sotea on jo aloitettu
27.06.2017 10:25 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 27.06.2017 10:25 INKERI HALONEN


Sote herättää huolta Varsinais-Suomessa - apteekkiasioita ei ole vielä pohdittu
26.06.2017 11:00 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 26.06.2017 11:00 INKERI HALONEN


Sote-sarja jatkuu! Vuorossa Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi
26.06.2017 10:20

Sote ja apteekit 26.06.2017 10:20


Kuumiin aaltoihin kehitteillä uusi, lupaava lääke
22.06.2017 09:22 VIRPI EKHOLM

Lääkekehitys 22.06.2017 09:22 VIRPI EKHOLM


Yhteistyö osoitti voimansa – vanhus virkosi jumppaamaan
21.06.2017 09:40 NINA RANTTILA

Lääkitys kuntoon 21.06.2017 09:40 NINA RANTTILA


Mikkelin Uusi Apteekki avasi Terveyspisteen
20.06.2017 11:00 INKERI HALONEN

Apteekki palvelee 20.06.2017 11:00 INKERI HALONEN


Robotti joka neljännessä apteekissa
19.06.2017 12:00 ERJA ELO

Digitalisaatio 19.06.2017 12:00 ERJA ELO


Apteekkariliiton juhla-apuraha jaettiin Sirkka-Liisa Kivelälle ja Janne Martikaiselle
16.06.2017 10:42

Apurahat 16.06.2017 10:42


Fimea perustaa uuden apteekin Kuopioon
16.06.2017 08:32 ERJA ELO

Apteekkijärjestelmä 16.06.2017 08:32 ERJA ELO


PGEU:n uusi puheenjohtaja tulee Espanjasta
14.06.2017 16:06

Nimitykset 14.06.2017 16:06


Etelä-Karjala: Maakunnallinen kehittäminen avainasemassa annosjakelussa
13.06.2017 09:00 INKERI HALONEN

Annosjakelu 13.06.2017 09:00 INKERI HALONEN


Puolet apteekeista valmistaa lääkkeitä edelleen käsityönä
12.06.2017 12:10 ERJA ELO

Lääkevalmistus 12.06.2017 12:10 ERJA ELO


Reseptilääkkeiden tilaaminen verkosta helpottuu
12.06.2017 11:03 ERJA ELO

Digitalisaatio 12.06.2017 11:03 ERJA ELO


Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa nihkeimpiä annosjakelun käyttäjiä
12.06.2017 09:30 INKERI HALONEN

Annosjakelu 12.06.2017 09:30 INKERI HALONEN


Heikki Pälve eläkkeelle – Kati Myllymäestä Lääkäriliiton uusi toiminnanjohtaja
09.06.2017 10:27 ERJA ELO

Nimitykset 09.06.2017 10:27 ERJA ELO