Liian harva käyttää statiinia sydänkohtauksen jälkeen
Lääkehoito 10.09.2020 10:11 VIRPI EKHOLM INGIMAGE
Heikko hoitoon sitoutuminen kiihdyttää uuden sydän- tai aivoinfarktin ilmaantumista.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toteutettu rekisteritutkimus osoittaa, että jokainen uusi sydän- ja verisuonitapahtuma kasvattaa seuraavan riskiä entistä suuremmaksi. Sydän- ja verisuonitapahtumia ovat esimerkiksi sydänkohtaus tai aivoinfarkti.
Samalla tapahtumien välinen aika lyhenee: ensimmäisen ja toisen tapahtuman välillä se oli keskimäärin seitsemän vuotta, mutta neljännen ja viidennen välillä enää yhden vuoden.
– Jokaisen sydän- ja verisuonitapahtuman jälkeen riski kasvaa ja tahti vain kiihtyy, kuvailee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri, kardiologian dosentti Mikko Pietilä.
Tautia voidaan hidastaa asianmukaisella lääkehoidolla, kuten statiineilla. Suositusten mukainen, intensiivinen statiinihoito vähensi merkittävästi uuden sydän- ja verisuonitapahtuman riskiä.
Tutkimus kuitenkin osoitti, että statiinihoito toteutuu tässä potilasryhmässä huonosti.
– Joka neljäs potilas jätti kolesterolilääkkeet kokonaan hakematta apteekista. Parhaimmillaankin vain noin puolet sairastuneista käytti korkeaa tai keskisuurta annosta statiinia, Pietilä kertoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin potilas- ja lääkeostotietoja lähes 30 000 potilaasta, jotka olivat sairastaneet ensimmäisen sydän- ja verisuonitapahtumansa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004–2016. Tutkimusta rahoitti lääkeyhtiö Amgen.
Potilaat pelkäävät haittavaikutuksia
Mikko Pietilä toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät, kuinka tärkeää kolesterolilääkitys on potilaille, jotka ovat jo sairastaneet sydän- tai aivoinfarktin.
– Silloin emme hoida enää jotain mahdollisesti tapahtuvaa teoreettista riskiä, vaan riskiä, joka on jo osoittanut olevansa todellinen, hän korostaa.
Pietilän mukaan statiinilääkkeiden maine on syyttä huono. Osa potilaista jättää lääkkeet käyttämättä todellisten tai kuviteltujen haittavaikutusten vuoksi.
Apteekit voivat osaltaan kannustaa ja motivoida potilaita käyttämään lääkkeitä lääkärin ohjeiden mukaisesti. Haittojen liiallinen korostaminen voi toimia päinvastoin.
– Apteekissa hyvän, asiallisen lääkeneuvonnan merkitys korostuu, kun potilaalla on virheellisiä ennakkokäsityksiä lääkkeestä. Painopisteen soisi mieluummin olevan lääkkeen hyödyissä kuin potentiaalisissa haitoissa, Pietilä toteaa.
Apteekin puhelinneuvonnan arvoa selvitetään Ruotsissa
|
Suomesta Euroopan digiveturi
|
Generation Green ei selvinnyt finaaliin
|
FIP:ltä apua ja ohjeita pakolaiskriisiin
|
Läpimurto tutkimuksessa: allergiarokote markkinoille 5-10 vuodessa?
|
STM ehdottaa apteekkimaksun korottamista osana lääkesäästöjä
|
FIP käynnistyi Düsseldorfissa
|
Tupakointi mahdollisesti diabeteksen riskitekijä
|
Kananmunat eivät lisää sydänriskejä
|
Viranomaisvalvonta kattaa myös apteekkareiden yhtiöt
|
Kiinnostaako kehitysyhteistyö? Pharmaciens Sans Frontières aloittamassa Suomessa
|
Kirsti Torniaisesta Vuoden Proviisori 2015
|
Farmasian ammattilaisten omaa juhlapäivää vietetään tänään
|
Kuluttajaliitto ja Apteekkariliitto varoittavat valeapteekeista
|
Kanervasta Aptan uusi puheenjohtaja
|
Tuore väitös: Lääkkeitä säilytetään kotona huolettomasti
|
Tupakointi kiihdyttää MS-taudin etenemistä
|
D-vitamiinin tarve jakaa asiantuntijat
|
Kielimuuri hidastaa asiakaspalvelua
|
Pakolaiskriisi haastaa kuva- ja elekielen käyttöön apteekeissa
|
Ympyrätalon apteekkiin Apteekin Terveyspiste
|
Hainrustotuotteita apteekeissa vain vähän – moni valmis poistamaan kokonaan
|
STM: Lääkesäästöjen budjettilait valmistunevat lokakuussa
|
Lääkekuljetukset turvassa perjantain mielenilmaukselta
|
Reseptikeskuksen häiriöt uhkasivat pahasti annosjakelua
|
Ummetus voi edeltää Parkinsonin tautia
|
Sähköisiä reseptejä nyt myös henkilötunnuksettomille
|
Apteekit palvelevat myös ensi perjantaina
|
”Ilman lääkkeitäkö heidät pitäisi jättää?”
|
Digoksiini on turvallista – riskit näkyvät vain heikoissa tutkimuksissa
|