Lääkeyritysten tutkimukset rahoittajilleen myönteisiä
11.08.2010 11:22 KUVAPÖRSSI
Lääketeollisuuden omat tutkimukset päätyvät positiivisiin tuloksiin selvästi useammin kuin julkisten tai muiden tahojen rahoittamat.
Ilmiö ei ole uusi, mutta nyt vinouma havaittiin myös ClinicalTrials-tutkimusrekisterissä, joka perustettiin julkaisuharhan vähentämiseksi.
Julkaisuharha syntyy, kun negatiiviset tutkimustulokset pimitetään ja vain suotuisat havainnot julkaistaan. Näin tutkittava lääke voi näyttää tehokkaammalta ja turvallisemmalta kuin se todellisuudessa on.
Negatiiviset tulokset on yritetty saada julki tutkimusrekistereillä, joihin tutkimukset pitää rekisteröidä jo käynnistysvaiheessa, jolloin tulokset eivät vielä ole selvillä. Johtavat lääketieteelliset lehdet ovat vuodesta 2005 julkaisseet vain tutkimuksia, jotka on kirjattu johonkin luotettavaan tutkimusrekisteriin.
Annals of Internal Medicine -lehdessä julkaistu 546 lääketutkimuksen selvitys paljasti, että 85 % lääketeollisuuden tutkimuksista päätyi tutkitun lääkkeen kannalta positiiviseen tulokseen, kun niin kävi noin 50 prosentissa viranomaisten rahoittamista. Järjestöjen tai muiden tahojen tutkimuksista 72 % päätyi suotuisaan tulokseen, mutta osuus suureni selvästi, jos yhtenä rahoittajana oli lääkeyhtiö.
Tutkijat muistuttavat, että julkaisuharha on vain yksi monista seikoista, jotka selittävät rahoittajan ja tulosten yhteyttä. Tuloksia voi muokata itselleen suotuisaksi muun muassa viilaamalla tutkimusasetelmaa tai valitsemalla sopivia potilaita tutkittavaksi, he kirjoittavat. Lisäksi lääkeyhtiöt ovat tarkkoja siitä mitä tutkimuksia ne rahoittavat, mikä osaltaan selittää positiivisten tulosten määrää.
Tutkimukset oli rekisteröity vuosina 2000-2006. Niissä tarkasteltiin kolesteroli-, masennus- tai psykoosilääkkeitä tai protonipumpun estäjiä tai verisuonia laajentavia lääkkeitä. Lääketeollisuuden tutkimuksista vain kolmanneksen tulokset julkaistiin kahden vuoden sisällä tutkimuksen valmistumisesta, kun muut ehtivät raportoida yli puolet. (UP Duodecim)
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|