Lääkeyritysten tutkimukset rahoittajilleen myönteisiä
11.08.2010 11:22 KUVAPÖRSSI
Lääketeollisuuden omat tutkimukset päätyvät positiivisiin tuloksiin selvästi useammin kuin julkisten tai muiden tahojen rahoittamat.
Ilmiö ei ole uusi, mutta nyt vinouma havaittiin myös ClinicalTrials-tutkimusrekisterissä, joka perustettiin julkaisuharhan vähentämiseksi.
Julkaisuharha syntyy, kun negatiiviset tutkimustulokset pimitetään ja vain suotuisat havainnot julkaistaan. Näin tutkittava lääke voi näyttää tehokkaammalta ja turvallisemmalta kuin se todellisuudessa on.
Negatiiviset tulokset on yritetty saada julki tutkimusrekistereillä, joihin tutkimukset pitää rekisteröidä jo käynnistysvaiheessa, jolloin tulokset eivät vielä ole selvillä. Johtavat lääketieteelliset lehdet ovat vuodesta 2005 julkaisseet vain tutkimuksia, jotka on kirjattu johonkin luotettavaan tutkimusrekisteriin.
Annals of Internal Medicine -lehdessä julkaistu 546 lääketutkimuksen selvitys paljasti, että 85 % lääketeollisuuden tutkimuksista päätyi tutkitun lääkkeen kannalta positiiviseen tulokseen, kun niin kävi noin 50 prosentissa viranomaisten rahoittamista. Järjestöjen tai muiden tahojen tutkimuksista 72 % päätyi suotuisaan tulokseen, mutta osuus suureni selvästi, jos yhtenä rahoittajana oli lääkeyhtiö.
Tutkijat muistuttavat, että julkaisuharha on vain yksi monista seikoista, jotka selittävät rahoittajan ja tulosten yhteyttä. Tuloksia voi muokata itselleen suotuisaksi muun muassa viilaamalla tutkimusasetelmaa tai valitsemalla sopivia potilaita tutkittavaksi, he kirjoittavat. Lisäksi lääkeyhtiöt ovat tarkkoja siitä mitä tutkimuksia ne rahoittavat, mikä osaltaan selittää positiivisten tulosten määrää.
Tutkimukset oli rekisteröity vuosina 2000-2006. Niissä tarkasteltiin kolesteroli-, masennus- tai psykoosilääkkeitä tai protonipumpun estäjiä tai verisuonia laajentavia lääkkeitä. Lääketeollisuuden tutkimuksista vain kolmanneksen tulokset julkaistiin kahden vuoden sisällä tutkimuksen valmistumisesta, kun muut ehtivät raportoida yli puolet. (UP Duodecim)
Lääkäripula pahenee edelleen – samalla lääkäreiden aikaa kuluu vääriin tehtäviin
|
Apta ja Farmasialiitto pääsivät neuvottelutulokseen
|
Apua, mikä lääkitys! Osastofarmaseutit selvittävät lääkityksiä päivystyksissä
|
Apteekkariliitto kommentoi Kauppalehden juttua
|
Hoivakotien lääkitys kuntoon uusin opein
|
KKV:n pääjohtaja leikkaisi lääketaksaa ja säätäisi apteekkiveroa
|
Farmaseuttinen yhdistys jakaa apurahoja
|
Tule hyvä kakku – Stefan Wentjärvi leipoo Esperille uutta alkua
|
Koivuallergian siedätys onnistuu vihdoin kotona
|
Farmasialiitto käynnistää työtaistelutoimet
|
Kauppakeskukset imevät apteekkeja – apteekkarit kertovat miksi
|
Probioottivoide voisi auttaa atoopikkoa
|
Ikämiehen vatsavaivat katosivat
|
Diabetekselta suojaavan geenivirheen mekanismi selvisi
|
Lääkealan uudistaminen alkaa
|
Oireetonkin matkailija voi kantaa ripulibakteeria
|
Keski-iän lihasmassa kertoo myöhemmistä sydänriskeistä
|
Uusien apteekkien perustaminen etenee
|
Liiallinen D-vitamiini voi heikentää luustoa
|
Tieto lääkekaton täyttymisestä ajantaisaistuu
|
Charlotta Sandler kärkisijoilla vuoden terveysvaikuttajien listalla
|
Apteekit valitsevat paikkansa yhä vapaammin
|
Elimistön oma kipulääke haastaa lääkekannabiksen
|
Kunniamerkit Anders Karlssonille ja Sinikka Kesseli-Pulkkiselle
|
Tulisiko verenpainelääkkeet nauttia vasta illalla?
|
Suomussalmen apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Saatavuushäiriöt lisääntyvät, apteekit voisivat auttaa
|
Farmasian ala sai kollegiaalisuusohjeet
|
Farmasian Päivillä puhetta Brexitistä ja lääkkeiden saatavuushäiriöistä
|
Proteesileijonat löi Spiritus Fortiksen
|