Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden velvoitevarastointiin
Uudistuva terveydenhuolto 25.03.2015 11:55 ERKKI KOSTIAINEN
Lääkeyritysten on pidettävä velvoitevarastossa kriittisiä lääkkeitä määrä, joka vastaa kymmenen, kuuden tai kolmen kuukauden menekkiä.
Velvoitevarastointilaki kaipaa Lääketeollisuus ry:n mielestä päivittämistä. Yhdistys herättelee keskustelua siitä, millaisiin kriiseihin Suomessa halutaan varautua.
Suomi on riippuvainen lääkkeiden tuonnista, joten maamme lääkehuolto saattaisi halvaantua hyvin nopeasti kansainvälisissä kriiseissä. Poikkeustilanteita varten laki velvoittaa lääkeyritykset pitämään normaalin myyntivarastonsa lisäksi velvoitevarastoja.
Lääketeollisuudelle velvoitevarastoinnista koituu kuitenkin ongelmia.
Lääketeollisuus ry huomauttaa, että nykyisen velvoitevarastointilain perusteet on luotu 1980-luvun alkupuolella, jolloin kriisi tarkoitti sotaa. Nykypäivänä lääkemarkkinat ovat hyvin erilaiset. Markkinatilanteet vaihtelevat nopeasti esimerkiksi kilpailutusten ja viitehintajärjestelmän vuoksi.
– Kun lääkeyhtiö häviää sairaalan järjestämän tarjouskilpailun, sen tuotteelle ei ole seuraavana vuonna myyntiä. Kuitenkin laki velvoittaa yrityksen varastoimaan lääkettä edellisen vuoden myynnin perusteella. Tätä varastoa ei pysty myymään käytännössä minnekään eli lääkkeet vanhenevat hyllyyn, kertoo erityisasiantuntija Nadia Tamminen Lääketeollisuus ry:stä.
Viitehintajärjestelmä tuo vastavan ongelman avohoidon puolelle. Hintaputken ulkopuolelle jäävän tuotteen myynti pysähtyy vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
Velvoitevarastoissa säilytetään myös muita tuotteita, kuten itsehoitolääkkeitä.
– Velvoitevarastointijärjestelmä on rakennettu kriisejä varten. Teollisuus on pohtinut jo jonkin aikaa, onko itsehoitolääkkeiden saanti kriisin sattuessa aivan välttämätöntä, Tamminen sanoo.
Lääketeollisuus ry:n mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tulisi keskustella siitä, millaisiin kriiseihin lääkkeiden velvoitevarastoilla varaudutaan. Lääkkeitä varastoitaisiin sen jälkeen päivitettyjen näkemysten mukaisesti. Laki olisi hyvä päivittää samassa yhteydessä, kun Suomeen tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta.
ERJA ELO
Lue lisää Apteekkarilehden 6/2011 artikkelista "Entistä hauraampi lääkehuolto" >
Psoriaasin hoitaminen voi auttaa myös sepelvaltimoita
|
Teini-iän paino kertoo sydämen vajaatoimintariskin
|
Diabetesta sairastavat alttiita myös monille syöville
|
Lääkärilehti: Lääkkeitä vedetään pois myynnistä
|
Masennuslääkkeet huonoja lasten vakaviin masennuksiin
|
Täysjyvävilja pidentää elinikää
|
Oriola-KD osti Pharmaservicen
|
Terveysvaikuttajat Porissa: Hyvä yhteistyö tukee järkevää lääkehoitoa
|
Apteekkariliitto: Ei vastaa liiton linjaa
|
Palataan keskusteluun
|
Apteekkarilehti ei lähetä roskapostia
|
Tutkimus: Apteekin työntekijät luotetuimpia ammattilaisia
|
Vinkkejä kesäreissuun – näistä ravintoloista löydät apteekkihistoriaa
|
Ikääntyneiden lääkitys kuntoon apteekin avulla
|
Fimea suosittelee: iäkkäiden lääkehoidot järkeviksi yhteistyöllä
|
Lasten migreenin hoidosta kaivataan lisää tutkimustietoa
|
Lisää huonoja uutisia selkäkipuisille – myös opioidien teho kyseenalainen
|
Uusi antibiootti tuo toivoa - voi nitistää moniresitenttejä bakteereita
|
Statiinit pienensivät sydäninfarktipotilaiden kuolemanriskiä
|
Oulun Hansa Apteekki avasi Fysiopisteen
|
Lääkeyritykset innostuivat – hakemuksia LVI-lääkkeiksi tulossa lisää
|
Lisää näyttöä antikolinergisten lääkkeiden aivohaitoista
|
Vai että miljoonia lobbaukseen
|
Lääkityksen karsiminen vähensi miehen kipuja
|
Rituksimabi esti tehokkaasti MS-taudin pahenemisvaiheita
|
Yrityskiihdyttämö: Digimarkkinoille mahtuu vielä
|
Tulevaisuustutkija: Terveydenhuollossa on alkamassa kehonkorjailun vuosikymmen
|
Hoppsan, se olikin laiton lääke!
|
Ruotsissa kaupat ovat myyneet laittomia lääkkeitä luvattomasti
|
Huoli stumppauksen lääkehoidon haitoista hälveni
|
