Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Kuumelääkkeet eivät estä lasten kuumekouristusten uusiutumista

11.09.2009 08:14

Kuva: Erkki Kostiainen

Suomalaistutkimuksessa kuumekouristuksia hoidettiin ensin diklofenaakki-peräpuikolla tai lumelääkkeellä, ja hiukan myöhemmin ibuprofeenilla, parasetamolilla tai lumelääkkeellä. Kouristuksen uusiutuminen oli yhtä todennäköistä kaikissa hoitoryhmissä.

Tutkimukseen osallistui 231 suomalaislasta, jotka saivat ensimmäisen kuumekouristuksensa vuosina 1997-2003.

Kahden vuoden seurannan aikana ilmenneitä uusia kuumekouristuksia hoidettiin ensin diklofenaakki-peräpuikolla tai lumelääkkeellä. Kahdeksan tunnin kuluttua kouristusten alkamisesta lapsille annettiin joko ibuprofeenia, parasetamolia tai lumelääkettä.

Kuumekouristukset uusiutuivat 54:llä eli melkein joka neljännellä lapsella, mutta uusiutuminen oli yhtä todennäköistä kaikissa hoitoryhmissä. Kuumelääkkeet eivät siis estäneet uusia kuumekouristuksia.

Kuumekouristuksiin liittyi yleensä korkeampi kuume kuin tavallisiin kuumetapauksiin. Kouristelleiden kuume oli keskimäärin 39,7 celsiusta, kun muiden kuume nousi keskimäärin 38,9 celsiukseen.

Kuumelääkkeet eivät laskeneet kuumekouristuksia saaneiden lämpöä, mikä tutkijoiden mukaan viittaa siihen, että kuumekouristuksiin liittyvä kuume ja tavallinen kuume eroavat taustoiltaan. Tavalliseen kuumeeseen lääkkeet tehosivat.

Kuumekouristuksia saa noin 3-5 pikkulasta sadasta, ja heistä noin 20-30 prosentilla kouristukset uusiutuvat. Kuumekouristukset ovat harmittomia terveille lapsille.

Tutkimus julkaistiin arvovaltaisessa Archives of Pediatrics & Adolescent Medicine -tiedelehdessä. Tutkimuksen teki Teemu Strengellin vetämä tutkijaryhmä. (UP Duodecim)