Kultaisen käytöksen verkko-opas?
23.08.2013 09:45
Mitä ei pidä tehdä lounaalla japanilaisessa ravintolassa? Tämä selviää suomalaisten maailmanmatkailijoiden, Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin, hiljattain julkaisemasta kirjasta Mad Manners: Seikkailijan etiketti: Opas maailman tapoihin.
Teoksessa kuvaillaan eri kulttuuripiireille ominaisia viestintämuotoja ja opastetaan välttämään pahimpia etikettivirheitä. Luin kirjaa työmatkallani ja lähes ahdistuin sanattoman viestinnän, erityisesti käsimerkkien, runsaudesta. Identtiset eleet, ilmeet ja pukeutuminen tarkoittavat yhden kulttuuripiirin keskuudessa yhtä, mutta jonkin toisen piirissä jo aivan toista asiaa.
Vaikka verkko yltää monien kulttuuripiirien yli ja tavoittaa potentiaalisesti miljoonia ihmisiä, kulttuurien välistä verkkoviestintää käsittelevät kokonaisvaltaiset teokset ja oppaat ovat huomattavan harvassa. Taustalla saattaa olla osin verkkoviestinnän tavattoman moniulotteinen luonne.
Ohjeiden antaminen, miten jossakin kulttuurisesti määrittyneessä verkkoviestintätilanteessa tulisi toimia, on luonnollisesti hankalaa. Ne ovat paitsi ohjailevia myös antajansa näkökulmista värittyneitä. Toisaalta parhaimmillaan ne helpottavat elämää. Ehkä seuraavia asioita voitaisiin pitää jollakin hyvin yleisellä tasolla hyvinä neuvoina verkkokäyttäytymiseen.
– Älä oleta, että viestisi tulee ymmärretyksi verkossa sellaisenaan. Verkkoviestintä on tilannetekijöistä riippuvaa. Vastaanottajat tulkitsevat sanomia aina omista lähtökohdistaan.
– Kiinnitä huomiota paitsi siihen, mistä puhut, myös miten puhut. Hyvin muotoillut tekstit auttavat viestin perillemenoa.
– Ole kohtelias. Älä provosoidu tai provosoi muita.
– Älä huuda keskustelupalstoilla eli älä käytä ISOJA KIRJAIMIA.
– Verkossa kuka tahansa voi väittää mitä tahansa. Muista lähdekritiikki.
– Älä oleta, että englanti pysyy verkon käytetyimpänä kielenä.
Tätäkin listaa voitaisiin varmasti jatkaa loputtomiin, mutta olennaisempaa kuin yrittää laatia tyhjentäviä listoja, on nähdä viestinnällinen asiayhteys. Jos esimerkiksi kasvokkainviestinnässä meidän on mahdollista ohjailla viestiemme perillemenoa, verkossa kirjoittamamme sanomat ovat maailmalle lähdettyään käytännössä lähettäjästään riippumattomia ja vastaanottajien omavaltaisille tulkinnoille alttiita. Näistä lähtökohdista onkin joskus yllättävää, miten hyvin ymmärrämme verkossa toisiamme.
Ilkka Salmela
Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja.
Osallistu keskusteluun
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|