Kultaisen käytöksen verkko-opas?
23.08.2013 09:45
Mitä ei pidä tehdä lounaalla japanilaisessa ravintolassa? Tämä selviää suomalaisten maailmanmatkailijoiden, Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin, hiljattain julkaisemasta kirjasta Mad Manners: Seikkailijan etiketti: Opas maailman tapoihin.
Teoksessa kuvaillaan eri kulttuuripiireille ominaisia viestintämuotoja ja opastetaan välttämään pahimpia etikettivirheitä. Luin kirjaa työmatkallani ja lähes ahdistuin sanattoman viestinnän, erityisesti käsimerkkien, runsaudesta. Identtiset eleet, ilmeet ja pukeutuminen tarkoittavat yhden kulttuuripiirin keskuudessa yhtä, mutta jonkin toisen piirissä jo aivan toista asiaa.
Vaikka verkko yltää monien kulttuuripiirien yli ja tavoittaa potentiaalisesti miljoonia ihmisiä, kulttuurien välistä verkkoviestintää käsittelevät kokonaisvaltaiset teokset ja oppaat ovat huomattavan harvassa. Taustalla saattaa olla osin verkkoviestinnän tavattoman moniulotteinen luonne.
Ohjeiden antaminen, miten jossakin kulttuurisesti määrittyneessä verkkoviestintätilanteessa tulisi toimia, on luonnollisesti hankalaa. Ne ovat paitsi ohjailevia myös antajansa näkökulmista värittyneitä. Toisaalta parhaimmillaan ne helpottavat elämää. Ehkä seuraavia asioita voitaisiin pitää jollakin hyvin yleisellä tasolla hyvinä neuvoina verkkokäyttäytymiseen.
– Älä oleta, että viestisi tulee ymmärretyksi verkossa sellaisenaan. Verkkoviestintä on tilannetekijöistä riippuvaa. Vastaanottajat tulkitsevat sanomia aina omista lähtökohdistaan.
– Kiinnitä huomiota paitsi siihen, mistä puhut, myös miten puhut. Hyvin muotoillut tekstit auttavat viestin perillemenoa.
– Ole kohtelias. Älä provosoidu tai provosoi muita.
– Älä huuda keskustelupalstoilla eli älä käytä ISOJA KIRJAIMIA.
– Verkossa kuka tahansa voi väittää mitä tahansa. Muista lähdekritiikki.
– Älä oleta, että englanti pysyy verkon käytetyimpänä kielenä.
Tätäkin listaa voitaisiin varmasti jatkaa loputtomiin, mutta olennaisempaa kuin yrittää laatia tyhjentäviä listoja, on nähdä viestinnällinen asiayhteys. Jos esimerkiksi kasvokkainviestinnässä meidän on mahdollista ohjailla viestiemme perillemenoa, verkossa kirjoittamamme sanomat ovat maailmalle lähdettyään käytännössä lähettäjästään riippumattomia ja vastaanottajien omavaltaisille tulkinnoille alttiita. Näistä lähtökohdista onkin joskus yllättävää, miten hyvin ymmärrämme verkossa toisiamme.
Ilkka Salmela
Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja.
Osallistu keskusteluun
Psoriaasin hoitaminen voi auttaa myös sepelvaltimoita
|
Teini-iän paino kertoo sydämen vajaatoimintariskin
|
Diabetesta sairastavat alttiita myös monille syöville
|
Lääkärilehti: Lääkkeitä vedetään pois myynnistä
|
Masennuslääkkeet huonoja lasten vakaviin masennuksiin
|
Täysjyvävilja pidentää elinikää
|
Oriola-KD osti Pharmaservicen
|
Terveysvaikuttajat Porissa: Hyvä yhteistyö tukee järkevää lääkehoitoa
|
Apteekkariliitto: Ei vastaa liiton linjaa
|
Palataan keskusteluun
|
Apteekkarilehti ei lähetä roskapostia
|
Tutkimus: Apteekin työntekijät luotetuimpia ammattilaisia
|
Vinkkejä kesäreissuun – näistä ravintoloista löydät apteekkihistoriaa
|
Ikääntyneiden lääkitys kuntoon apteekin avulla
|
Fimea suosittelee: iäkkäiden lääkehoidot järkeviksi yhteistyöllä
|
Lasten migreenin hoidosta kaivataan lisää tutkimustietoa
|
Lisää huonoja uutisia selkäkipuisille – myös opioidien teho kyseenalainen
|
Uusi antibiootti tuo toivoa - voi nitistää moniresitenttejä bakteereita
|
Statiinit pienensivät sydäninfarktipotilaiden kuolemanriskiä
|
Oulun Hansa Apteekki avasi Fysiopisteen
|
Lääkeyritykset innostuivat – hakemuksia LVI-lääkkeiksi tulossa lisää
|
Lisää näyttöä antikolinergisten lääkkeiden aivohaitoista
|
Vai että miljoonia lobbaukseen
|
Lääkityksen karsiminen vähensi miehen kipuja
|
Rituksimabi esti tehokkaasti MS-taudin pahenemisvaiheita
|
Yrityskiihdyttämö: Digimarkkinoille mahtuu vielä
|
Tulevaisuustutkija: Terveydenhuollossa on alkamassa kehonkorjailun vuosikymmen
|
Hoppsan, se olikin laiton lääke!
|
Ruotsissa kaupat ovat myyneet laittomia lääkkeitä luvattomasti
|
Huoli stumppauksen lääkehoidon haitoista hälveni
|