Kultaisen käytöksen verkko-opas?
23.08.2013 09:45
Mitä ei pidä tehdä lounaalla japanilaisessa ravintolassa? Tämä selviää suomalaisten maailmanmatkailijoiden, Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin, hiljattain julkaisemasta kirjasta Mad Manners: Seikkailijan etiketti: Opas maailman tapoihin.
Teoksessa kuvaillaan eri kulttuuripiireille ominaisia viestintämuotoja ja opastetaan välttämään pahimpia etikettivirheitä. Luin kirjaa työmatkallani ja lähes ahdistuin sanattoman viestinnän, erityisesti käsimerkkien, runsaudesta. Identtiset eleet, ilmeet ja pukeutuminen tarkoittavat yhden kulttuuripiirin keskuudessa yhtä, mutta jonkin toisen piirissä jo aivan toista asiaa.
Vaikka verkko yltää monien kulttuuripiirien yli ja tavoittaa potentiaalisesti miljoonia ihmisiä, kulttuurien välistä verkkoviestintää käsittelevät kokonaisvaltaiset teokset ja oppaat ovat huomattavan harvassa. Taustalla saattaa olla osin verkkoviestinnän tavattoman moniulotteinen luonne.
Ohjeiden antaminen, miten jossakin kulttuurisesti määrittyneessä verkkoviestintätilanteessa tulisi toimia, on luonnollisesti hankalaa. Ne ovat paitsi ohjailevia myös antajansa näkökulmista värittyneitä. Toisaalta parhaimmillaan ne helpottavat elämää. Ehkä seuraavia asioita voitaisiin pitää jollakin hyvin yleisellä tasolla hyvinä neuvoina verkkokäyttäytymiseen.
– Älä oleta, että viestisi tulee ymmärretyksi verkossa sellaisenaan. Verkkoviestintä on tilannetekijöistä riippuvaa. Vastaanottajat tulkitsevat sanomia aina omista lähtökohdistaan.
– Kiinnitä huomiota paitsi siihen, mistä puhut, myös miten puhut. Hyvin muotoillut tekstit auttavat viestin perillemenoa.
– Ole kohtelias. Älä provosoidu tai provosoi muita.
– Älä huuda keskustelupalstoilla eli älä käytä ISOJA KIRJAIMIA.
– Verkossa kuka tahansa voi väittää mitä tahansa. Muista lähdekritiikki.
– Älä oleta, että englanti pysyy verkon käytetyimpänä kielenä.
Tätäkin listaa voitaisiin varmasti jatkaa loputtomiin, mutta olennaisempaa kuin yrittää laatia tyhjentäviä listoja, on nähdä viestinnällinen asiayhteys. Jos esimerkiksi kasvokkainviestinnässä meidän on mahdollista ohjailla viestiemme perillemenoa, verkossa kirjoittamamme sanomat ovat maailmalle lähdettyään käytännössä lähettäjästään riippumattomia ja vastaanottajien omavaltaisille tulkinnoille alttiita. Näistä lähtökohdista onkin joskus yllättävää, miten hyvin ymmärrämme verkossa toisiamme.
Ilkka Salmela
Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja.
Osallistu keskusteluun
Tutkimus: Apteekkien työntekijät toiseksi luotetuimpia Suomessa
|
Apteekit kärsivät työvoimapulasta – tilanne kärjistyy kesällä
|
Orion yhteistyöhön kotimaisen startup-yrityksen kanssa
|
Liikkuminen auttaa vaikka sen aloittaisi vasta kuusikymppisenä
|
Fimea isännöi useita lääkealan kokouksia puheenjohtajuuskaudella
|
Verkkoapteekkitoimitusten lämpötilaseuranta varmistaa lääkkeiden turvallisuuden
|
Painoa terveydelle!
|
HIV = hieman ikävä vaiva
|
Verenpaineen alentaminen vähentäisi rytmihäiriöitä
|
Apteekkien osaamista tarvitaan myös sosiaalihuollossa
|
Lääkevaihto piristi muistisairaan
|
Oriola vähentää väkeä
|
Apteekkariliitto jakoi apurahaa vanhusten lääkehoitoon
|
Miten koira suojataan punkeilta?
|
HIV-lääkkeen kopiot pääsivät markkinoille
|
Lääketeollisuus julkaisi sidonnaisuutensa terveydenhuoltoon
|
Puolesta asiointi apteekissa alkoi
|
Esperi-yhteistyö alkaa Helsingissä
|
Portugalilaisesta apteekkarista PGEU:n puheenjohtaja
|
Fimea esittää biologisten lääkkeiden vaihtoa apteekkiin
|
Omaishoitajien lääkehoito ontuu
|
Aino-Kaisa Pekonen sosiaali- ja terveysministeriksi
|
Rinteen hallitus jatkaa apteekkialan uudistamista
|
Opioidikipulääke lisää keuhkokuumeen riskiä Alzheimerin tautia sairastavilla
|
Lääkkeiden puhdistus hoivakotiin ja vessoihin
|
Apteekkareiden arkielämää kuvaava videosarja julki – näitä saa jakaa!
|
Kela varoittaa lääkäreitä vahvoista opioideista
|
Hengityssairaudet yhteydessä suurentuneisiin sydänriskeihin
|
Annosjakelun palveluseteli säästää Pohjois-Karjalassa
|
Neuvottelut optiovuodesta päättyivät tuloksettomina
|