Kultaisen käytöksen verkko-opas?
23.08.2013 09:45
Mitä ei pidä tehdä lounaalla japanilaisessa ravintolassa? Tämä selviää suomalaisten maailmanmatkailijoiden, Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin, hiljattain julkaisemasta kirjasta Mad Manners: Seikkailijan etiketti: Opas maailman tapoihin.
Teoksessa kuvaillaan eri kulttuuripiireille ominaisia viestintämuotoja ja opastetaan välttämään pahimpia etikettivirheitä. Luin kirjaa työmatkallani ja lähes ahdistuin sanattoman viestinnän, erityisesti käsimerkkien, runsaudesta. Identtiset eleet, ilmeet ja pukeutuminen tarkoittavat yhden kulttuuripiirin keskuudessa yhtä, mutta jonkin toisen piirissä jo aivan toista asiaa.
Vaikka verkko yltää monien kulttuuripiirien yli ja tavoittaa potentiaalisesti miljoonia ihmisiä, kulttuurien välistä verkkoviestintää käsittelevät kokonaisvaltaiset teokset ja oppaat ovat huomattavan harvassa. Taustalla saattaa olla osin verkkoviestinnän tavattoman moniulotteinen luonne.
Ohjeiden antaminen, miten jossakin kulttuurisesti määrittyneessä verkkoviestintätilanteessa tulisi toimia, on luonnollisesti hankalaa. Ne ovat paitsi ohjailevia myös antajansa näkökulmista värittyneitä. Toisaalta parhaimmillaan ne helpottavat elämää. Ehkä seuraavia asioita voitaisiin pitää jollakin hyvin yleisellä tasolla hyvinä neuvoina verkkokäyttäytymiseen.
– Älä oleta, että viestisi tulee ymmärretyksi verkossa sellaisenaan. Verkkoviestintä on tilannetekijöistä riippuvaa. Vastaanottajat tulkitsevat sanomia aina omista lähtökohdistaan.
– Kiinnitä huomiota paitsi siihen, mistä puhut, myös miten puhut. Hyvin muotoillut tekstit auttavat viestin perillemenoa.
– Ole kohtelias. Älä provosoidu tai provosoi muita.
– Älä huuda keskustelupalstoilla eli älä käytä ISOJA KIRJAIMIA.
– Verkossa kuka tahansa voi väittää mitä tahansa. Muista lähdekritiikki.
– Älä oleta, että englanti pysyy verkon käytetyimpänä kielenä.
Tätäkin listaa voitaisiin varmasti jatkaa loputtomiin, mutta olennaisempaa kuin yrittää laatia tyhjentäviä listoja, on nähdä viestinnällinen asiayhteys. Jos esimerkiksi kasvokkainviestinnässä meidän on mahdollista ohjailla viestiemme perillemenoa, verkossa kirjoittamamme sanomat ovat maailmalle lähdettyään käytännössä lähettäjästään riippumattomia ja vastaanottajien omavaltaisille tulkinnoille alttiita. Näistä lähtökohdista onkin joskus yllättävää, miten hyvin ymmärrämme verkossa toisiamme.
Ilkka Salmela
Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja.
Osallistu keskusteluun
Lääkäripula pahenee edelleen – samalla lääkäreiden aikaa kuluu vääriin tehtäviin
|
Apta ja Farmasialiitto pääsivät neuvottelutulokseen
|
Apua, mikä lääkitys! Osastofarmaseutit selvittävät lääkityksiä päivystyksissä
|
Apteekkariliitto kommentoi Kauppalehden juttua
|
Hoivakotien lääkitys kuntoon uusin opein
|
KKV:n pääjohtaja leikkaisi lääketaksaa ja säätäisi apteekkiveroa
|
Farmaseuttinen yhdistys jakaa apurahoja
|
Tule hyvä kakku – Stefan Wentjärvi leipoo Esperille uutta alkua
|
Koivuallergian siedätys onnistuu vihdoin kotona
|
Farmasialiitto käynnistää työtaistelutoimet
|
Kauppakeskukset imevät apteekkeja – apteekkarit kertovat miksi
|
Probioottivoide voisi auttaa atoopikkoa
|
Ikämiehen vatsavaivat katosivat
|
Diabetekselta suojaavan geenivirheen mekanismi selvisi
|
Lääkealan uudistaminen alkaa
|
Oireetonkin matkailija voi kantaa ripulibakteeria
|
Keski-iän lihasmassa kertoo myöhemmistä sydänriskeistä
|
Uusien apteekkien perustaminen etenee
|
Liiallinen D-vitamiini voi heikentää luustoa
|
Tieto lääkekaton täyttymisestä ajantaisaistuu
|
Charlotta Sandler kärkisijoilla vuoden terveysvaikuttajien listalla
|
Apteekit valitsevat paikkansa yhä vapaammin
|
Elimistön oma kipulääke haastaa lääkekannabiksen
|
Kunniamerkit Anders Karlssonille ja Sinikka Kesseli-Pulkkiselle
|
Tulisiko verenpainelääkkeet nauttia vasta illalla?
|
Suomussalmen apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Saatavuushäiriöt lisääntyvät, apteekit voisivat auttaa
|
Farmasian ala sai kollegiaalisuusohjeet
|
Farmasian Päivillä puhetta Brexitistä ja lääkkeiden saatavuushäiriöistä
|
Proteesileijonat löi Spiritus Fortiksen
|