Kotitestien kääntöpuoli - häpeä seksitaudista ajaa laittomaan lääkitykseen

Sukupuolitautien erikoislääkäriä huolettaa, että seksitautien kotitestaus saa ihmiset turvautumaan laittomiin nettilääkkeisiin.

– Onpa pientä printtiä!

Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, dosentti Eija Hiltunen-Back naurahtaa tuskastuneesti katselleessaan kotona tehtävien sukupuolitautitestien käyttöohjeita. Pöydällä on tippurin, kupan, genitaalialueen herpeksen ja klamydian kotitestipakkaukset.

– Kotitestit ovat tätä päivää, siitä ei pääse minnekään. Törmäämme niihin myös täällä polilla.

HUS:n sukupuolitautien poliklinikalla työskentelevä Hiltunen-Back muistuttaa silti, että sukupuolitautien testaaminen on julkisessa terveydenhuollossa aina maksutonta.

Hän ymmärtää, että pienillä paikkakunnilla häpeä – niin turha kuin se onkin – voi estää hakeutumisen hoitoon.

– Ja siihen rakoon kotitestien suosio sitten iskee, hän huokaa.

Lääkäriin vai laittomaan lääkekauppaan?

Tartunnan toteamisen jälkeen testaajan tulisi ottaa yhteyttä lääkäriin ja seksikumppaneihinsa, jotta myös heidät voidaan testata ja tarvittaessa hoitaa. Hoitopaikassa tartunnat ilmoitetaan tartuntatautirekisteriin.

Kun testi tehdään häveliäisyyssyistä kotona, myös postiivinen tulos saatetaan salata.

Hiltunen-Backia huolettaakin se, että häpeä ajaa hakemaan lääkehoitoa netistä. Tarjontaa todella löytyy.

– Sivustot ovat suomenkielisiä ja erittäin asiallisen näköisiä. Niillä kaupitellaan muun muassa antibiootteja klamydiaan. Olen tästä todella huolissani.

Laittomat antibiootit sisältävät monia riskejä, pahimmillaan jopa myrkkyä. Jos lääkkeet ovat vaarattomia, mutta tehottomia, käyttäjä jatkaa taudin levittämistä.

Oikeitakaan antibiootteja ei pidä syödä ilman lääkärin määräystä, sillä turhaan nautitut kuurit lisäävät antibioottiresisstenssiä, joka uhkaa jo nyt monien bakteeritulehdusten hoitoa.

Laillisen nettiapteekin tunnistaa tunnuksesta, joka johtaa Fimean listaan virallisista verkkoapteekeista.

Testipuikon koko kauhistuttaa 

Hiltunen-Back avaa yleisimmän seksitaudin, klamydian sekä yleistyvän tippurin testipakkaukset.

– Oho, onpa iso näytepuikko molemmissa!

Klamydia- ja tippurinäytteet otetaan miehiltä 2-4 senttiä virstaputken sisältä ja naisilta kohdunkaulan sisältä, 1-1,5 sentin syvyydeltä. Hiltunen-Back pyörittää päätään.

Terveydenhuollossa klamydia ja tippuri testataan miehiltä ensisijaisesti virtsanäytteestä, ja tähän on tarjolla myös yhteistesti. Tarvittaessa voidaan ottaa tikkunäytekin. Mutta.

– Meidän käyttämämme puikot ovat selvästi kapeampia ja näytteen ottaa aina lääkäri, sillä virtsaputki on erittäin herkkä. Voi olla aika vaativaa saada tämä ujutettua tarpeeksi pitkälle ja ottaa riittävä näyte.

Toisaalta naisille kotitestipakkauksen puikko on liian lyhyt.

– Vähän epäillen suhtaudun myös siihen, kuinka moni nainen tunnistaa oman kohdunsuunsa ja saa riittävän näytteen otettua sen sisältä.

Vasta-ainetesti on epävarma

Herpes, HSV2, ja syfilis eli kuppa testataan kotona sormenpäästä otettavasta verinäytteestä. Hiltunen-Back pitää ongelmallisena, että testit perustuvat vasta-aineiden havainnointiin.

Herpeksen vasta-aineiden muodostumiseen voi mennä useita kuukausia, eikä niitä välttämättä muodostu lainkaan Negatiivinen tulos ei siis välttämättä kerro, ettei ihmisellä olisi herpestä.

Herpes voi muodostaa genitaalialueille rakkuloita ja haavoja. Terveydenhuollossa voidaan ottaa viljelynäyte oireisesta kohdasta.

– Kotitesti kartoittaa tyypin 2 herpestä, mutta on mahdollista, että oireet aiheutuvat yleensä kasvojen alueella esiintyvästä herpes 1:stä.

Kupassa vasta-aineet alkavat yleensä nousta kolmen viikon kuluttua tartunnasta. Vasta-aineiden määrä voi kuitenkin vaihdella taudin eri vaiheissa. Kahden vuoden päästä tauti saattaa olla täysin oireeton.

– Kuppaa ei aina pystytä toteamaan yksittäisestä verinäytteistä edes terveydenhuollossa.

Hiv-testissä asiantuntijat mukana

Käyttöohjeissa annetaan viitteelliset ohjeet tautien itämisajoista, mutta ei selvää neuvoa siitä, milloin testi on ylipäätään mielekästä tehdä.

– Tämä tieto tulisi olla minusta selvästi näkyvissä heti ulkopakkauksessa.

Terveydenhuollossa klamydian ja tippurin ensitestin rajana pidetään vähintään viittä päivää altistuksesta. Kuppaa on mielekästä testata vasta kolmen viikon jälkeen, ja sama aikaraja koskee myös terveydenhuollossa tehtävää hiv-testiä.

Syksyllä apteekkimyyntiin tulleessa hiv-kotitestissä aikaraja on kolme kuukautta. THL ja Hivpoint ovat olleet arvioimassa testin käytettävyyttä ja luotettavuutta.