Kotihoidon asiakkaat syövät liian vähän
17.02.2011 16:32 IIRO KOSKELAINEN
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan lähes kolmannes kotihoidon asiakkaista syö puolet tai jopa vähemmän suositellusta ravintotarpeesta. Vakava vajaaravitsemuksen riski uhkaa joka neljättä ja joka kymmenes on vakavasti vajaaravittu.
– Tulokset ovat pitkälti linjassa aikaisemmin tehtyjen vastaavien tutkimusten kanssa, mutta ravitsemushoidon tärkeys ja syödyn ruuan määrän vaikutus hyvän ravitsemuksen kannalta nousi esiin, analysoi Elintarviketieteiden tohtori, tutkija Merja Suominen Ravitsemuskuntoutuksesta.
Lisäksi ilmeni, että täydennysravintovalmisteita hyödynnettiin vain viidellä prosentilla kotihoidon asiakkaista, vaikka täydennysravintovalmisteiden tiedetään parantavan ikäihmisten ravinnonsaantia.
– Apteekit ovat avainasemassa vajaaravitsemuksen tunnistamisessa sekä hyvän ravitsemustilan tärkeyden viestittämisessä, toteaa johtava ravitsemussuunnittelija Ulla Siljanmäki-Ojansuu Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Apteekit myyvät myös täydennysravintovalmisteita, jotka ovat tärkeä apukeino hyvään ravitsemukseen pyrkimisessä.
– Täydennysravintotetra on esimerkiksi oiva tuliainen, kun menee tervehtimään mummoa hoitokotiin, Siljanmäki-Ojansuu vinkkaa.
Hän kehottaa apteekkeja hyödyntämään asemaansa asiantuntijana auttamalla oikaisemaan yleisiä harhaluuloja vajaaravitsemuksesta.
– Nykyään laihduttamisen tärkeydestä puhutaan niin paljon, että se on iskostunut kaikkien mieleen, eikä uskalleta nostaa ruuan energiamääriä. Suositusten mukainen vanhusten painoindeksi (BMI) on 24–29, eli korkeampi kuin nuorilla ja aikuisilla.
Vajaaravittu ei saa ravinnosta tarpeeksi energiaa, proteiineja tai ravintoaineita. Hyvän ravitsemustilan varmistaminen vaatii syödyn ruuan määrän säännöllistä seuraamista ja eri terveydenhuollon alojen yhteistyötä, Siljanmäki-Ojansuu summaa.
NutriAction 2011 -tutkimus selvitti 630 kotihoidon asiakkaan ravitsemustilaa yhteensä kuudessa kunnassa. Tutkittavien keski-ikä oli 80,3 vuotta ja 70 prosenttia heistä oli naisia. Tutkimuksen teki Elintarviketieteen tohtori Merja Suominen täydennysvalmisteita markkinoivan Nutricia Medical Oy:n toimeksiannosta. (MS)
Kehon tulehdustila yhdistää masennusta ja sydänsairauksia
|
Uusien apteekkien perustaminen Espooseen etenee
|
Apteekki on lähin terveyspalvelu
|
Sääntelyllä ohjataan lääkealan kokonaistaloutta
|
Apteekkiala päivitti eettiset ohjeensa
|
Lääkekorvaukset karkaavat käsistä
|
Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa
|
Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti
|
Risikko: Apteekkitoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Tyypin 2 diabeetikoilla diagnosoidaan vakavampia rintasyöpiä
|
Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja
|
Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
|
Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
|
Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Taksin hinta ja apteekit
|
Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy
|
Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!
|
Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"
|
Hoivakodin lähiapteekki onkin kaukoapteekki
|
Fimean apteekeilta perimät maksut säilymässä ennallaan
|
Valinnanvapaus tänään: hoito yksityisellä, lasku julkiselle
|
Reseptilääkkeet halpenivat, taksimatkat kallistuivat
|
Itkin liikutuksesta, sitten kiukusta
|
Apteekit toimialoista vastuullisimpia
|
Liberalisointi on vähentänyt apteekkien työntekijöitä
|
Kalevauva-kampanjasta lukion oppimateriaalia
|
Seinät eivät hoida – eivätkä neuvo
|
Kolmella terveystekijällä saa yhdeksän tervettä vuotta
|