Koronatartuntaa ei voi todeta kotona
Koronavirus 13.11.2020 09:29 ERJA ELO INGIMAGE
Pääosa Suomen koronadiagnostiikasta pohjautuu tällä hetkellä terveydenhuollon tekemiin PCR-testeihin.
Luotettavia kotitestejä on THL:n mukaan kehitteillä ja tulossa EU-markkinoille.
Koronatartunnan toteamiseksi ei ole vieläkään kehitetty sopivia kotitestejä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra.
– Meidän tietojemme mukaan EU-alueella ei ole myynnissä CE-merkittyjä kotitestejä, mutta niitä tulee hyvin todennäköisesti jossain vaiheessa.
Kotitestaus kiinnostaa kansalaisia, THL on saanut paljon kyselyjä aiheesta. Ruotsissa potilaat voivat jo ottaa koronanäytteitä kotonaan, mutta ne on toimitettava terveydenhuollon laboratorioon analysoitavaksi.
Jos apteekki ottaa myyntiin kotitestejä, on tärkeää varmistaa tuotteen tausta. Luotettavan testin tunnistaa CE-merkinnästä sekä Fimealle tehdystä maahantuonti-ilmoituksesta.
– Testien luotettavuus täytyy arvioida riippumattomassa tutkimuslaitoksessa ennen markkinoille tuloa, Savolainen-Kopra sanoo.
Merkintöjen kanssa tulee olla tarkkana, sillä liikkeellä on myös väärentäjiä. Heti pandemian alkuvaiheessa internetissä markkinoitiin kuluttajille kotona tehtäviä pikatestejä, jotka eivät olleet luotettavia ja joissa CE-merkinnätkin oli väärennetty.
Kotitestin tulos varmistettava laboratoriossa
Kotitestien yleistymisessä on myös riskinsä.
– Jos testi näyttää negatiivista, ihmiset saattavat unohtaa yleiset torjuntatoimet. Testitulos kertoo kuitenkin tilanteen vain sillä hetkellä, eikä testi tunnista, jos henkilö on jo saanut tartunnan ja taudin itämisaika on meneillään. Mikään testi ei myöskään ole sataprosenttisen varma, muistuttaa Savolainen-Kopra.
Kotitestin antama positiivinen testitulos täytyy lisäksi varmistaa virallisessa laboratoriossa, koska kyse on yleisvaarallisesta tartuntataudista, johon liittyy epidemian leviämistä ehkäisevä eristys ja karanteeni.
THL valmistelee parhaillaan ohjeistusta kotitestaamiseen.
Pikatestejä kolmea tyyppiä
Terveydenhuollon käyttöön on saatu pandemian edetessä yhä nopeampia ja tarkempia testejä. Suomessa käytössä on kolmenlaisia pikatestejä.
– Pääosa Suomen koronadiagnostiikasta pohjautuu tällä hetkellä PCR-testeihin. Niistä on myös olemassa pikaversioita. Nämä testit ovat äärimmäisen luotettavia, kertoo Savolainen-Kopra.
Toinen vaihtoehto ovat antigeenin osoitustestit, jotka ovat pika-PCR-testiä nopeampia. Tuloksen saa parhaimmillaan 15-20 minuutissa. THL:n mukaan näitä testejä käyttää Suomessa noin 40 toimipistettä, ja toimilupia niiden käyttöönottoon haetaan jatkuvasti lisää.
Antigeenin osoitustestejä otetaan käyttöön erityisesti sellaisilla terveysasemilla, joiden keskuslaboratorio on kaukana. Näin potilas saa tiedon jo vastaanotolla ollessaan.
Kolmas pikatestivaihtoehto ovat vasta-ainetestit, joita käytetään hyvin harvoin, lähinnä epidemiologisessa tutkimuskäytössä.
– Näitä ei ole käytössä akuutin taudin diagnostiikkaan, koska testi mittaa yleensä IgG-vasta-aineita, jotka näkyvät veressä vasta parin kolmen viikon kuluttua oireiden alkamisesta. Testi sopii lähinnä osoittamaan mennyttä infektiota, kertoo Savolainen-Kopra.
Hän uskoo, että markkinoille jossain vaiheessa tulevat kotitestit ovat kahta jälkimmäistä tyyppiä. Markkinoille tulevia kuluttajatestejä valvoo Fimea.
Syksyllä markkinoille tuli Suomessa kehitetty yhdistelmätesti, jolla voidaan havaita sekä koronatartunta että influenssatartunta. Terveydenhuollon käyttöön tarkoitettu testi on saanut CE-merkinnän ja myyntiluvan EU-alueella.
Kehon tulehdustila yhdistää masennusta ja sydänsairauksia
|
Uusien apteekkien perustaminen Espooseen etenee
|
Apteekki on lähin terveyspalvelu
|
Sääntelyllä ohjataan lääkealan kokonaistaloutta
|
Apteekkiala päivitti eettiset ohjeensa
|
Lääkekorvaukset karkaavat käsistä
|
Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa
|
Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti
|
Risikko: Apteekkitoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Tyypin 2 diabeetikoilla diagnosoidaan vakavampia rintasyöpiä
|
Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja
|
Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
|
Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
|
Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Taksin hinta ja apteekit
|
Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy
|
Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!
|
Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"
|
Hoivakodin lähiapteekki onkin kaukoapteekki
|
Fimean apteekeilta perimät maksut säilymässä ennallaan
|
Valinnanvapaus tänään: hoito yksityisellä, lasku julkiselle
|
Reseptilääkkeet halpenivat, taksimatkat kallistuivat
|
Itkin liikutuksesta, sitten kiukusta
|
Apteekit toimialoista vastuullisimpia
|
Liberalisointi on vähentänyt apteekkien työntekijöitä
|
Kalevauva-kampanjasta lukion oppimateriaalia
|
Seinät eivät hoida – eivätkä neuvo
|
Kolmella terveystekijällä saa yhdeksän tervettä vuotta
|