Kohtalon ivaa
10.02.2012 09:18
KÄVI juuri niin kuin pelkäsin. Nelihenkinen perheemme sairastui A-virukseen tammikuun puolivälissä. Ensimmäinen tartunta varmistettiin ekaluokkalaiselta, kahden vuorokauden sisällä me muutkin kaaduimme petiin.
Viikko oli yksi elämäni hirveimmistä. Tärisimme vuoron perään kovassa kuumeessa, lihaskivut ja hakkaava yskä piinasivat yötä päivää. Kun pahin tuntui olevan ohi, alkoivat jälkitaudit.
Kohtalon ivaa sairastumisessa on, että yritin kovasti estää sen. Valitin jo edellisessä blogissani marraskuun lopulla, miten käsittämättömän vaikeaa on yrittää saada influenssarokote perusterveille lapsille julkisen terveydenhuollon kautta – meidät aikuiset piikitettiin niin kätevästi omilla työpaikoilla.
Sairasvuoteella ehdin miettiä asioita. Ensin harmittelin sitä, miksi rokote ei estänytkään tautia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella oli tähän vastaus valmiina: ”Influenssarokotteen antama suoja vaihtelee työikäisillä 70 ja 90 prosentin välillä. Jos rokotettu saa influenssan, hänen oireensa ovat yleensä lievempiä kuin rokottamattomien.”
Lievempiä? Huh! Kuinka rankasti H3N2-influenssavirus olisi iskenyt ilman rokotusta?
Joka talvi kausi-influenssa kaataa sängynpohjalle 5–15 prosenttia suomalaisista eli arviolta 270 000 – 810 000 kansalaista. Pelkästään meidän perheessämme sairastuminen vei kahdelta aikuiselta yhteensä neljän viikon työpanoksen. Varovasti laskettuna työnantajat menettävät influenssan takia vuosittain kymmenien miljoonien eurojen edestä työtunteja.
Jotta useampi suomalainen säästyisi kärsimyksiltä ja työnantajat taloudellisilta menetyksiltä, eikö olisi järkevää tehdä riskiryhmiin kuulumattomien piikittäminen helpommaksi? On kohtuutonta, että kausirokotteen saaminen vaatii useita puhelinsoittoja ja käyntejä terveyskeskuksessa virastoaikaan, ja rokotteen hakemista erikseen apteekista.
Erja Elo
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimittaja.
Osallistu keskusteluun
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|