Kohta koneäly päättelee, millaista hoitoa tarvitset

Sähköinen terveyskeskus saadaan jokaisen suomalaisen käyttöön vuonna 2018. Hoidon tarvetta arvioiva koneäly päättelee algoritmien avulla, voiko potilas hoitaa vaivaansa itsenäisesti.

Aina ei ole helppo arvioida itse, millaisen vaivan kanssa on syytä lähteä lääkäriin. Parin vuoden kuluttua neuvoa voi kysyä sähköiseltä terveysasemalta.

Asiakas kirjautuu sähköiseen palveluun ja vastaa annettuihin kysymyksiin. Vastauksista ja henkilön taustatiedoista riippuen matemaattinen algoritmi ohjaa potilasta joko hoitamaan vaivaansa itsenäisesti tai varaamaan ajan terveydenhuollon ammattilaiselle.

Ohjeistus on yksilöllinen, sillä digipalvelu yhdistää potilastietojärjestelmissä olevat taustatiedot asiantuntijatietoon ja kuntalaisten itse keräämään terveysdataan, jos sellaista on kertynyt.

Sähköinen oirekartoitus ei ole vielä rutiinikäytössä, mutta sellaista rakennetaan Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA) -hankkeessa.

Sähköinen terveyskeskus on tarkoitus saada jokaisen suomalaisen käyttöön vuonna 2018.

– Palvelun kautta ei arvioida vakavia oireita, vaan palvelu kohdistetaan terveyskeskusten volyymikäyntisyihin, joita ovat yskä, kurkkukipu, ylähengitystieinfektiot, tuki- ja liikuntaelinoireet, sukupuolitaudit, korvakipu, silmätulehduksen oireet ja virtsatieinfektiot, kertoo ODA-hankkeen projektijohtaja Hanna Nordlund.

Voiko koneälyn arvioon luottaa?

Sähköisessä terveyskeskuksessa hoidontarpeen arviointeja tekee lääkinnällinen laite.

Kuka vastaa, jos koneäly tekee virheen? Mitä jos se ohjaa ihmiseen jatkamaan itsehoitoa, vaikka oireet vaatisivat lääkärikäynnin. Nordlund luottaa laitteeseen.

– Arviointeja tekevän lääkinnällisen laitteen pitää läpäistä tarkka viranomaisprosessi. Asiakkaalla on myös aina mahdollisuus ottaa yhteyttä, jos huoli jää painamaan, hän sanoo.

Monisairailla kymmeniä käyntejä vuodessa

Sähköistä terveyskeskusta pääsevät testaamaan ensimmäisten joukossa espoolaiset. Kaupunki on jo parin vuoden ajan tarjonnut kuntalaisille verkossa itse tehtävää terveystarkastusta ja terveysvalmennusta.

ODA:n myötä palvelutarjonta laajenee terveyspalveluista sosiaalipalveluihin. Tarjolle tulevat esimerkiksi laaja sähköinen hyvinvointitarkastus ja -suunnitelma, jotka ottavat huomioon ihmisen kokonaistilanteen.

– Esimerkiksi pelkkä korkean verenpaineen hoito ei välttämättä riitä, jos potilas on työtön, rahaton ja ilman sosiaalisia kontakteja, havainnollistaa Nordlund.

ODA-hankkeen taustalla on ajatus, että ihmiset ottavat enemmän vastuuta hyvinvoinnistaan sähköisen palvelun ja ammattilaisten tukemana.

Espoo pyrkii tavoittamaan digipalveluilla 260 000 asukkaansa joukosta ne 10 prosenttia, jotka käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluiden resursseista 80 prosenttia.

Monisairailla saattaa olla vuoden aikana useita kymmeniä sairauteensa liittyviä yhteydenottoja terveydenhuoltoon.

Joka viides käynti tai soitto voidaan välttää

Osa rutiinikäynneistä, esimerkiksi verenpaineen mittauksista, voidaan korvata kotona tehtävillä seurannoilla, joista tieto siirtyy automaattisesti ammattilaiselle asiakkaan näin halutessa.

Jos seurannoissa ilmenee poikkeamia, voidaan ongelmiin puuttua ennen kuin ongelma pahenee.

– Digipalvelujen kautta voimme vähentää sote-palveluihin tulevien puhelujen ja käyntien määrää 20 prosenttia. Myös vastaanottoihin käytettyä aikaa voidaan tehostaa 15–25 prosenttia, kun hoitohenkilökunnalla on paremmat taustatiedot asiakkaista. Näin myös palvelun laatu paranee, Nordlund uskoo.

KPMG:n tekemän kustannushyötyanalyysin perusteella ODA-palvelukokonaisuuden suorat kustannushyödyt ovat koko Suomen tasolla lähes 100 miljoonaa euroa, kun palvelu saadaan laajasti käyttöön.

Säästö on huomattavasi suurempi, jos mukaan otetaan epäsuorat hyödyt, jotka tulevat ennaltaehkäisyn kautta ja kansalaisten hyvinvoinnista.